| Kirjoittaja |
Viesti |
|
|
Avasin tämän ketjun ihan päivittäisiä höpinöitä varten. Mitä kuuluu teidän koira-arkeen tänään?
Kisu on alkanut temppuilemaan. Aiemmin ei ole tarvinut pelätä, mitä kotona odottaa, kun koira on ollut yksin. Nyt se on kuitenkin joka päivä jotain pientä täällä puuhastellut. Se on oppinut avaamaan ovet itse hyppäämällä kahvaan. Eilen se oli ottanut kirjahyllystä korttipakan ja hajottanut ympäri kämppää. Tänään se oli osannut avata keittiön liukuovenkin, noh, siellä oli pöydällä ollut nappulat turpoamassa päiväruokaa varten... Kisuhan oli jollain keinolla saanu ruokakupin (korkealta!) pöydältä alas ja syönyt tietty safkansa. Nyt alko pelottaa, että jos se tuolla keittiössä kovin hyppelee niin sehän vääntää levyt päälle ja siitä saattaa seurata tulipalo. Saa nähdä, tuleeko tuosta ihan todellinen tuholainen, vai onko nämä vain ohimeneviä villityksiä. Ostettiin tänään pari uutta leluakin sille, vanhat alkaa olla jo niin kuluneita, ettei niistä varmaan kovin oo iloa.
|
| Allekirjoitus: |
Kisu, leonberg-pyreneittenmastiffi synt. 9/06 |
|
|
Onko Kisulla koko asunto käytössä vai joku rajattu tila? No, joka tapauksessa laita Kisulle tekemistä. Teippaa maitotölkkejä, munakennoja yms. seiniin sinne tänne. Laita sisälle mieluisaa herkkua. Luvallista tuhoamista ja aivo työskentelyä.
|
| Allekirjoitus: |
Jokainen koira on hieno, hauska ja viisas omalla tavallaan... |
|
|
Kisulta on rajattu pääsy työhuoneeseen, makkariin, keittiöön ja pikkueteiseen. Mutta se on siis päättänyt, ettei sen kulkua rajoiteta-->avaa siis itse ovet! Joo pitää alkaa improvisoimaan sille lisää tekemistä yksinoloajoiksi. Se on vähän reipastunut nyt, kun on alkanut touhuamaan. Aiemmin se on ollut maailman laiskin ja hitain koira (on se kaikesta huolimatta varmaan vieläkin). Meillä tosiaan alussa oli kaikkea noita purnukoita ja munakennoja muutama nurkissa lojumassa, mutta ei ne kiinnostaneet. Pitää yrittää nyt uudestaan. Seiniin en uskalla kyllä teipata mitään, innostuu pian syömään seiniäkin.
|
| Allekirjoitus: |
Kisu, leonberg-pyreneittenmastiffi synt. 9/06 |
|
|
Yks hyvä keino on että ostat sille eri luun jokaiselle päivälle ja annat aina sen kun lähdet johonkin... Myös joitain herkkukeppejä napsit pieniksi palasiksi ja heittelet ympäri kämppää ennen kuin lähdet niin purkaa sitten energiansa niiden etsimiseen... Ja kyllä se Kisu siitä rauhottuu, meillä oli sama homma Rekun kanssa, ensin oltiin niin kunnolla, mitä nyt pari kertaa repi lehtiä lattiallle, suurinpiirtein samanikäisenä söi meiltä kaikki lattiasta kattoon ja seinät siinä samalla. Nyt on onneksi rauhottunut kun ikää on tullut lisää ja saa täällä touhuta omiaan kun me ollaan pois, paitsi lastehuoneeseen ei ole asiaa, otin alussa ovesta kahvan pois niin nyt ei enää mene sinne... Olisi kyllä kiva joskus laittaa videokamera tänne että mitä se täällä touhuaa kun me ollaan pois!!!
|
| Allekirjoitus: |
|
|
|
Ihana aurinkoinen aamu ja pääsiäislomaa! Hiski kävi taas yöllä hipsuttelemassa sängyn vierellä, mutta ei niin häiritsevästi kuin aiemmin on tehnyt. Sitä tässä kummasteltiin isännän kanssa, että mitä Hiski on yöllä touhunnut kun olohuoneen matolla oli melko iso kostea läntti (ei haissut pissalle) ja se itse makasi sohvalla. Kun se nousi sohvalta, sen toinen kankku oli kostea ja sohvatyyny oli läpi asti kostea myös, eli aikas paljon on litkua ollut! Mitä ihmettä se voi olla? Se ei haise miltään ja on ihan kirkasta, eikä Hiski yön aikana ole saanut hampaisiinsa mitään,jota ois pureskellut ja josta ois voinut jotain nestettä tulla. En tiä, oisko se voinu vaan nuolla jotain niin paljon ja kuolannut....esim. takatassujaan kun sillä on ne kannukset, joita se puree ja nyppii joskus ihan mahdottomasti, että luulis niiden irtoavan sillä kiskomisella! Että näin meillä niinku nimimerkillä: sohvaa kuivatessa.
|
| Allekirjoitus: |
"Sudet ovat koirien veljiä, tunnen itsessäni suden."
-Surku-koira, Muumilaakson tarinat- |
|
|
Hmm..Eihän vaan ole nuollut takapäätänsä?
Dinalla oli joskus anaalirauhaset täynnä ja nuoli takapäätänsä niin kovasti,että jos vaikka sohvalla oli,niin siinä oli kyllä oikein kunnon märkä läntti jäänyt.
Sen kyllä tietysti huomaa helposti jos tuolta nuollut kun hännän alusta on ihan märkä.
|
| Allekirjoitus: |
|
|
|
Anaalirauhasten tulehduksesta kertoo myös takapuolen hankaus lattiaan ja meillä tuo Jenkki alkaa myös piippaamaan kauheasti ja kesken kävelyn heittäytyy nuolemaan itseään. Jenkillä nuo rauhaset vaivaa usein joten olen itse opetellut ne tyhjentämään, ruokavalio auttaa pitämään ne kurissa.
Oletteko muuten miettinyt että poistattaisitte ne kannukset? Siis jos ne koiraa häiritsee.
Haluton ja väritön neste minusta vaikuttaisi syljeltä, Hiski on luultavasti vain nuollut itseään/mattoa mutta kysymys kuuluukin sitten miksi? Jos koira yht´äkkiä aloittaa järjettömän nuolemisen on kyse luultavammin sijaistoiminnosta, meillä tällaiset ovat liittyneet kipuun tai sitten koira ei ole tiennyt miten jossain tilanteessa pitäisi toimia. Oletko itse huomannut Hiskissä jotain outoa?
|
| Allekirjoitus: |
Jokainen koira on hieno, hauska ja viisas omalla tavallaan... |
|
|
Ajattelin kyllä niitä anaalirauhasiakin mutta ei Hiskillä mitään vaivaa ole ollut niiden kanssa, siis nuolemista tai hankaamista...niiden tyhjentämistäkin tehtiin joskus dalmikselle aikanaan....niitä kannuksiaan Hiski kyllä repii aika ajoin kun saa joskus iltaisin sellaisen kyllästymiskohtauksen kun mitään ei tapahdu...sen saa loppumaan kun aloittaa leikin sen kanssa tai keksii jotain aivojumppaa. Kannusten poisto oli mielessä kun Hiski tuli taloon, mutta jäi tekemättä kun koira ei tuntunut niistä välittävän...synnyinkodissa niitä ei ollut huomattu ajoissa, olisivat kyllä poistaneet jo heti silloin.Voihan olla, että Hiskillä oli taas ollut se tylsä hetki yöllä kun se muutenkin vaeltelee ja sitten aloittanut kannusten repimisen...tarvii miettiä niiden poistamista enemmän jos tuo nyt jatkuu vaan.Sohva on kyllä jo kuivunut, mutta muutenkin niin valmis, että uuden hankinta on ollut mielessä jo jonkin aikaa. Ei vaan ole raaskinut kun koira siinä kuitenkin makailee jatkossakin, en aio kieltää siihen menoa.
|
| Allekirjoitus: |
"Sudet ovat koirien veljiä, tunnen itsessäni suden."
-Surku-koira, Muumilaakson tarinat- |
|
|
Että ottaa päähän ja nyppii ja pistää vihaksi ja ja ja. Kiirastorstai-iltana koira karkasi ja "törmäsi" karkureissun huumassa naapurin autoon. toinen takajalka venähti, käytiin päivystävällä eläinlääkärillä joka antoi kipulääkettä. Kotiin päästiin huokaisten ettei ollut mitäänvakavampaa, mutta siltikin 2 viikon lenkkeilykielto takataskussa. No, tässä aloin iloitsemaan että kohtahan päästään lenkkeilemään, ja varmasti tämä meidän energiapakkaus, (joka muuten karkasi muutaman kerran lenkkeilykiellon aikana) odotti lenkkeilyä vähintään yhtä innokkaasti kuin minä. no eilisiltana tämä samainen koira karkasi taas kerran ja oli satuttanut etujalkansa johonkin kantoon. itse en ollut kotona mutta kun tulin kotiin porukat kertoi ja annettin koiralle lääkettä, onneksi ei tarvinnut eläinlääkäriin lähteä. nyt on alkanut koira taas kävelemään tavallisemmin, aika näyttää milloin päästään lenkille...
.
|
| Allekirjoitus: |
R.I.P Tahvo
Ikävä<3 |
|
|
meille kuuluu sitä ihaninta aikaa Tara- neiti haettiin kotiin lauantaina (7vkoinen) ja kivasti on mennyt. Tyttö ei ole ku pari kolme kertaa pissinyt sisälle ja nekin lehden päälle tossa ulko-oven vieressä. käydäänkin kyllä ahkeraan ulkona. Yöt on nukkunut hyvin ja ainoastaan kerran yössä herättänyt vinkumalla tarpeilleen. sisälle ei tee yöaikaan. pidetään makuuhuoneen ovi kiinni ja vaikka lehtiä sinnekin laitoin, ei tosiaan tee niille. Pikkuhiljaa opeteltu yksinoloa ja esim jo eilen kävin saunassa puolisen tuntia alakerrassa, ja tyty järsi tyytyväisenä luuta kun tulin takaisin. vauvahan tuo tosiaan vielä on ja siksi ei vielä pitkiä aikoja jaksa leikkiä vaan enimmäkseen vielä nukkuu. ja mikäpä sen parempi paikka ku äidin masun päällä sohvalla liekö toimii ostamani pureskelunestosuihke jota laitoin,jo ennenku haettiin vauva, "kriittisiin" kohteisiin, mutta ei ole neiti yrittänyt järsiä huonekaluja.
Hihnakaan ulkoillessa ei enää juurikaan häiritse. Pitäisin mieluusti kokonaan vapaana kun omakotitalossa asutaan, mutta vieressä menee niin vilkasliikenteinen tie etten uskalla. neiti kulkee kyllä omia polkujaan mutta hihnaa perässä vetäen. hidastaa edes hiukan ja saan kiinni jos yrittää tielle karata.
Aivan ihanaa aikaa siis elellään ja kun nuo kelit on vielä niin loistavat ja lämpimät, että kyllä elämä hymyilee ja on mukavaa!! Samaa toivon teille kaikille muillekin! = )
|
| Allekirjoitus: |
joku on sanonut ettei onnea voi ostaa.. unohti varmaan koirat =) |
|
|
Arkea ja juhlaa Assu oli yksi päivä ryövännyt pöydältä tervakarkkipussin jämät, kun olin itse ulkona hakemassa mattoa sisälle. Tullessani toinen mutusteli onnellisesti karkkeja ja nuoli lopuksi pussin oikein perin pohjin. Onneksi pussissa ei ollut kuin muutama karkki jäljellä niin ei tarvinnut ruveta huolestumaan. Oikea herkkuperse, ihan niin kuin emäntänsäkin Joku ihme fiksaatio tytöllä on kyllä karkkeihin. Jos karkkia ostan niin neiti on heti vieressä kerjäämässä ja nuolemassa käsiä .. Loppupäivän hengitys tuoksui vallan raikkaalta tervakarkkien jälkeen
Assu on ruvennut kanniskelemaan eteisen kynnysmattoa yksin ollessaa ympäri asuntoa, joten tänään vihdoin ja viimein sain aikaiseksi korjata maton varastoon. Eipä ollut kivaa heti kotiin tullessa alkaa imuroimaan kynnysmatosta tippuneita hiekkoja...
|
| Allekirjoitus: |
Mitä elämä olisi ilman uskollisinta ystävää? |
|
|
En nyt tiedä kuuluuko tää vuodatus tänne, mutta koska tämä on meillä arkea ja vähemmän sitä juhlaa, niin heitänpä ajatukset tähän osioon. Lola on nimittäin alkanut piilotella tavaroita. Aluks se kanto kamat omaan aarrenurkkaukseensa ja sieltä sitten löysimme kaiken kadonneen. Mutta nyt sitten tytteli on alkanu harrastamaan tavaroiden piilottelua. Kaikki alkoi ihan viattomasti omien makupalojen ja puruluiden piilottelulla, mutta nyt sitten on kadonnut jo ainakin mun villasukka, mun avokin sandaali, huivi, kylpytakin vyö, mun formulalehti (oon formulafriikki) ym. Tänä aamuna pallero oli sitten kiskomassa meidän valtavan isoa puunkantokassia kohti ulko-ovea...siinä sitä ois ollu kaivamista, että ois senkin saanu haudattua jonnekin
Tää piilottelu taitaa olla narttukoirille ominaista, vai oonko ymmärtäny ihan väärin???? Mulla on nimittäin aikasemmin ollu vaan uroksia, eikä ykskään niistä oo piilotellu mitään.
|
| Allekirjoitus: |
Jos olit tänäkin aamuna koirasi mielestä maailman mukavin ihminen, älä ihmeessä rupea kyselemään kenenkään muun mielipidettä.
Lola *12.2.2007 tiibetinmastiffi/bordercollie
Poju *21.3.2008 länsisiperianlaika |
|
|
^Kyllä kuuluu juuri tänne viestisi
Vai on teillä siellä piilottelija. Meillä ei oo ainakaan vielä tuommosta ilmestynyt, vaikka narttuhan meiltäkin löytyy. Tosin ihan pienenä Kisu kantoi kaiken nukkumapaikalleen, sanottiinkin, että se siivos ite lelunsa. Nyt isompana ei tee enää sitäkään.
|
| Allekirjoitus: |
Kisu, leonberg-pyreneittenmastiffi synt. 9/06 |
|
|
Yhtä juhlaa eilen synty pikkunen urospentu meijän karjalankarhukoiralle. Ei kyllä tänne seropipalstalle liittyis, mutta koira mikä koira Hän sai isäni huikean mielikuvituksen tuotteena nimekseen Jytky jr. (pennun isä on Jytky) ja koti tuolle palleroiselle on tiedossa Venäjältä. Uralvuorten kupeesta Siperian läheltä. Pitkä matka siis edessä lapsosella 
|
| Allekirjoitus: |
|
|
|
Hiiirrrmuuusessti onnneeaaaa pennun syntymän johdosta!!!!! Varmaan tosi lutunen. Syntyikö vain yksi pentu? Kylläpäs on kaukana pennun tuleva koti, ilmeisesti on metsästys retkiä koiralla tiedossa siellä suunnalla. No saathan vielä hetken paijjailla pienokaista ennen kuin on valmis maailmalle lähtöön. Mukavia hetkiä teille molemmille .
|
| Allekirjoitus: |
|
|
|
Kiitosta joo tuli vaan yksi pentu tällä kertaa. Tai no oli tuolle meijän tyttöselle ensimmäinen pentue. Pentujen suuren kysynnän takia päätettiin pennut tehä, vaikka ei nartulla ole vielä näyttely- ja koetuloksia. Parin vuoden päästä sitten uudestaan jos pärjää näyttelyissä ja/tai alkaa karhua haukkumaan.
Millon vois käydä tuo mun 4-vuotias seropiuros katsomassa pentua? Ei ainakaan tässä ennen silmien aukeamista uskalla edes verkon takaa ettei satu mitään ikävää..
|
| Allekirjoitus: |
|
|
|
Käytin Kisua eläinlääkärillä korvien takia. Hiivatulehdus oli toisessa korvassa, toinen oli puhdas. Uimisestahan tuo on varmaan tullut, ei oo kunnolla aina kuivattu ja putsattu korvia. Vastedes ollaan viisaampia. Punnitsin muuten Kisun tuolla lääkärillä: 49 kilon jötikkä se on 
|
| Allekirjoitus: |
Kisu, leonberg-pyreneittenmastiffi synt. 9/06 |
|
|
Ompas kisusta jytky kasvanut. Paljonkos teillä menee muuten raksuja päivässä? 
|
| Allekirjoitus: |
Maailma on olemassa vain sinun silmissäsi - sinun käsityksessäsi siitä.
Voit tehdä sen niin suureksi tai pieneksi kuin haluat."
Albert Camus |
|
|
On nuo kyllä vekkuleita... täällä taas testaillaan, että kukapa onkaan taas pomo. Pentu päässyt nyt "helpommalla" kun sillä oli tuo tassu huonona (nyt alkaa olee jo parempi) ja hirveästi energiaa kun ei ole haavan takia päässyt remuamaan. Nyt sitten kun aletaan taas yrittämään perinteistä reippaampaa lenkkeilyä niin poika on alkanut näppimään mun hihaa ja möyhäämään -tosi ärsyttävää! Ihana ikä saada mitään liikuntakieltoja... No, ens viikolla päästään treenailemaan ja jos sitten alkaisi tämä ns normaali elämä taas sujumaan
Meidän viimeisin opeteltu temppu on "VIE" esim. sanoo "vie äipälle" ja antaa tossun sille suuhun, niin se tuo sen minulle. Suloista. Tuo tossu tulee siitä kun nyt on joutunut laittamaan tossun jalkaan ulosmentäessä, että jalka ei kastu. Todella hyödyllistä Tuo tietenkin toimii vain jos koiralle on opetettu nimiä, että kenelle pitää viedä.
|
| Allekirjoitus: |
"Labrott" Aatu 3/2006
- Koira on hymy ja heiluva häntä. Se mitä on niiden välissä, ei ole niin oleellista. - |
|
|
Ompas kisusta jytky kasvanut. Paljonkos teillä menee muuten raksuja päivässä?
Raksuja menee semmonen 5-7 desiä kahdesti päivässä, Nutro Choicea syötetään nyt. Välissä meillä oli käytössä Nutra Nuggets, mutta näytti, niin kuin Kisu ois kyllästynyt siihen niin vaihdettiin takas tuohon kalliimpaan eli Nutro Choiseen. Tosin se ei sit ollukaan varmaan kyllästymistä, Kisulla vaan on ruokahalu heikentynyt siitä pentuajan rohmuamisesta, nyt se syö maltillisesti, saattaa välillä kävästä levähtämässä ja palaa sitten takas syömään.
Käynpäs pitkästä aikaa laittamassa pari kuvaa Kisusta tuonne galleriaan, tänään nimittäin räpsin muutaman kuvan.
Tuossa on linkki yhteen kuvaan. muoks. eipä nuo linkit pysykään oikeaan kuvaan johtavina, joten poistin... Kuvat löytyy Kisun kuvia -nimisestä kansiosta.
Tempuista: Me ei oo saatu tuota kuole-temppua opetettua, en tajua, miten se voi olla niin vaikeeta Kisulle. Sit on yritetty, että se kierähtäis lattialla ittensä ympäri, mutta sekään ei onnistu. Seisaallaan se osaa pyörähtää ympäri. Viimeksi on opetettu tuolle "ylös"-käsky, siinä se hyppää kahdelle jalalle niin, että tassut on minun/jonkun käsivarren päällä. Se on aika hienon näköstä, kun tuo on tuommonen jötikkä 
|
| Allekirjoitus: |
Kisu, leonberg-pyreneittenmastiffi synt. 9/06 |
|
|
Mitä kuuluu teidän koira-arkeen tänään?
Meillä oli kauhee vääntö täällä kotona mitä tehdään kun urokset tappeli taas narttu-koiran kiiman takia. Takerilla kuono ruvella ja vasemman etujalan anturassa haava. Rexillä myös kuono ruvella ja pintahaava oikeassa etujalassa. Ei onneksi mitään vakavampaan, nyt on jo rauhoittuneet ja ovat taas parhaita kavereita. Haavatkin paranemassa hyvää vauhtia. Käväisin muuten Kuopion koiranäyttelyssä viikonloppuna. Oli ties minkälaista karvaturria vastassa, mutta kaverin kanssa puhuttiin, että kyllä se on se oma karvaturpa kotona kaikkein kaunein.
|
| Allekirjoitus: |
|
|
|
arkea ja juhlaa Tuli oman koiran pentuajoista mieleen kaikenlaista, kun lukee näitä juttuja Tuo koira oppi myös avaamaan tisekseen ovet. Avain sama mihin päin ovie aukeaa niin koira osas aukasta. Samoin keittiönkaapit oppi aukasee. Jääkaappia (onneksi!) ei saa auki kun voi on raskas. PAri kertaa se nuorempana oli aukassut kaikk iovet, mtikä oli suljettu, kun sen oleskelua oli rajoitettu. Samalla oli kehittänyt sen, että missä hänen raksunsa ovat. Oli neiti päättänyt avata kaapin oven ja repinyt raksupussinsa tuhannen palasiksi. RAksuja ei kuitenkaan olltu vaivautunut syömään.. Oli siinnä siivoamista kun tulin kotiin. Samalla "vihanen" pentu vieressä räksyttämässä, että mitä sä nyt..älä koske mun leikkeihin ja tavaroihin...Sen se teki muutaman kerran enenn kuin opin laittaa tuolit kaapin oviene eteen, kun lähdin veks.
Toinen on sitten tuo piillotusvimma. Mitä sillä on vieläkin. Pentuna kun se ei jaksanut yödä kaikkai raksuja, herkkuja ym mitä nyt kupissa sattu olemaan niin se piilotti niitä , mitä ihmeellismpiin paikkoihin. Paras on ollut kyllä se, että kiirreessä olin laittamassa kävelykenkiä jalkaa, miein, että mitä ihmettä märkää mun kengässä on, kun en oo vähään aikaa käyttänyt. Kengän sisältä löytyi puoleksi syötyjä raksuja ja jokin mielenkiintoisen näköinen leikkele Monesti kengistä löytyi luunpätkiä ym. Vieraita piti vaaroittaa, kun jätti kengät eteiseen, että tutkikaa lähtiessä kengät ennen kuin laitatte jalkaan...
Nykyään alkaa tuolla jo ikäpainaa, kun jää nautinnollisesti kotia nukkumaan. kerran tuli häpeilevänä vastaan, kun ei ollut kuullut, kun tulin kotia kuorsas kyllä niin makeesti, että harvoin kuulee =)
|
| Allekirjoitus: |
Rohkeutta on tehdä se, mitä pelkää. Ei voi olla rohkeutta, jollei tunne pelkoa. Eddie Rickenbacker |
|
|
Olipas piristävää lukea, että joku muukin on kokenut piilottelua. Lolahan on oikein erikoistunut tuohon hommaan, kuten tossa jo aiemmin kerroinkin. Edelleenkin tuo piilotusvimma jatkuu. Eilen viimeks löysin grillimakkaran kissojen kuljetusboxin perältä...en oikein usko, että kissat ois jaksanu raahata kokonaista makkaraa sinne... Autossa on nyt takapenkillä sellainen koirasuoja, jossa on taskuja ja luonnollisesti joka kerta autoon mennessä on sinne taskuihin piilotettava jotain. Tässä esimerkkejä, mitä sieltä on löytynyt: tuulihattu, avokin sukka, kissan ruokakuppi (?!?! WTF???), ahven (naapurin kompostista...hemmetti!!!!) jne... Pitäis varmaan kömpiä Lolan koppiin tarkistamaan, mitä kaikkee "kivaa" siellä on...voin vaan kuvitella 
|
| Allekirjoitus: |
Jos olit tänäkin aamuna koirasi mielestä maailman mukavin ihminen, älä ihmeessä rupea kyselemään kenenkään muun mielipidettä.
Lola *12.2.2007 tiibetinmastiffi/bordercollie
Poju *21.3.2008 länsisiperianlaika |
|
|
Meillä oli 7.8. - 9.8. ajan seropipentu kylässä. Kyllä oli ihana, ihan doggipennun näköinen. Musta, suurikorvainen, suuritassuinen, pitkä ja kävelykin oli jo ison koiran tyylistä. Ikää pennulla oli 11-12 viikkoa. Lilli vähän ihmetteli että mitäs nyt, kun tänne tunkee uros yökylään. Vielä samana iltana, kun pentu sai sille ostetun lelun, Lilli hyökkäsi pennun päälle. Se kun on tottunut saamaan kaiken. Pikkuinen säikähti ja päästi hätäpissat, mutta ei siinä kauaa mennyt kun ne olivat taas riehumassa. Ulkonakin pentua pystyi pitämään irti, niiden oli helpompi riehua ja painia Pentu on leonbergin ja kultaisennoutajan sekoitus. Luultavasti myös labradoria. Suuri koira siitä on tulossa. Seuraavan kerran kun se tulee kylään, se on jo Lilliäkin isompi, joten sitten se saa antaa samalla mitalla takas Lillille 
|
| Allekirjoitus: |
Koira siinä missä muutkin. |
|
|
Joulunaikaan käytiin Rovaniemellä koirapuistossa ja kuultiin hauska kommentti jonkun spanielin omistajalta: "Ompa se hienon näkönen koira, vaikka onkin sekarotuinen." 
|
| Allekirjoitus: |
Kisu, leonberg-pyreneittenmastiffi synt. 9/06 |
|
|
Oisin kyllä nauramaan tuossa kohtaan ratkennut. No meistä on moneen menoon.
|
| Allekirjoitus: |
Maailma on olemassa vain sinun silmissäsi - sinun käsityksessäsi siitä.
Voit tehdä sen niin suureksi tai pieneksi kuin haluat."
Albert Camus |
|
|
Äsken tulin kotiin, koira oli ollut pari päivää hoidossa (kotonani Oli se kyllä riemuissaan Ihana, ettei tarvinnut tulla ihan tyhjään taloon. Kiipeän aina tikapuita huoneeni ikkunaan katsomaan, mitä koira puuhaa, mutta ei onnistu koska se on valmiiks ikkunassa..
Meilläkin oli vaikee opettaa tuo Kuollut-temppu. Luulen, että isoilla koirilla se on vaikeampi, jos niitä jotenkin sattuu, ne ei viitti heittäytyä kyljelleen..? Kun tajusi kyllä, mitä pitää tehdä, mutta ei vieläkään "kuole", vaan ensin pysähtyy, sitten varovasti asettuu kyljelleen ja makaa hievahtamatta/käy ensin makuulle ja siitä kierähtää. Osaa kyllä olla hievahtamatta, häntä ei heilahda vaikka hyppelen ympäriinsä, vasta ylös-käskystä. Mutta miten saisi sen heittäytymään kuolleeksi?
Leikin tiimellyksessäkin se heittäytyy kierimään, joten miksei uskalla "kuolla"? olisiko Kisulla vähän sama ongelma tuon "kuolemisen" suhteen?
|
| Allekirjoitus: |
-Tyttö joka unohti hengittää- |
|
|
^Jotain semmsta siinä on, kun äitin pienemmät koirat kierähtää helposti ympäri lattialla, mutta Kisu ei. Se kyllä tietää, mitä haluan sen tekevän, kun sanon "pyöri". Se menee maahan kyljelleen ja koittaa pyörähtää, mutta vinkuu vaan, kun ei jaksa pyöräyttää isoa ruumistaan.
|
| Allekirjoitus: |
Kisu, leonberg-pyreneittenmastiffi synt. 9/06 |
|
|
Mä en saanut aikoinaan millään kierähtämään norjan harmaata, vaikka miten opetan. Ei tuo oma koirakaan muille kierähädä kuin mulle (se on vähän tollanen aina ollut). Kuolutta se mielellään leikkii 
|
| Allekirjoitus: |
Rohkeutta on tehdä se, mitä pelkää. Ei voi olla rohkeutta, jollei tunne pelkoa. Eddie Rickenbacker |
|
|
Saana: voi olla että on teillä(kin) vatsalihastreenit tulossa:P Ehkä se ei vaan jaksa/pysty. Omaa yritin opettaa myös olemaan Orava-asennossa, mutta ei pysynyt hetkeäkään ilman tukea..
|
| Allekirjoitus: |
-Tyttö joka unohti hengittää- |