Sekarotuiset.net

• Lähetetty: 25 Marras 2008 08:14

OT: Mitä on hapettaminen?

Minun mielestä ruoalla/muulla palkkaaminen ei pilaa johtajuutta. Päinvastoin, jos koira joutuu tekemään jotain ruokansa ja kaiken kivan eteen, mitä se saa, se oppii myös ottamaan kontaktia paremmin ja tottelemaan paremmin. Minun mielestä koiraa ei pelkällä johtajuudella tottelevaiseksi saa, ainakaan silloin kun se on vapaana.. Tottelevaiseen koiraan tarvitaan johtajuutta ja koulutusta. Ja on paljon muutakin, mikä vaikuttaa, geenit ja koiran aikaisempi menneisyys, omistajan kokemus jne.

Ohittamiseen voisi auttaa, jos opettaa koiransa seuraamaan omistajan vauhtia. Opettaa sen istumaan, kun omistaja pysähtyy, ja vaatii tätä aina hihnassa tai kun käskee kävellä vieressä. Pysähtelee yllättäen, hidastaa vauhtia niin että koiran täytyy skarpata millon pitää istua. Niin se ei myöskään vedä, koska seuraa omistajan liikkeitä. Ohituksessakin voi sitten yhtäkkiä pysähtyä, koira istuu ja katsoo silmiin (koska opetettu ettei liikuta ennen kontaktia), jatketaan matkaa..

• Lähetetty: 25 Marras 2008 11:05

Lumipallukka: OT: Mitä on hapettaminen?

Ketjukurkkari nostetaan ylös kaulalle, ihan korvien taakse ja kuristetaan koiraa. Itse en oikeastaan ala sitä koiraa koskaan tarkoituksellisesti kuristamaan, vaan koira omalla käytöksellään kuristaa itseään ja monasti lopettaa. Käytän tätä ainoastaan äärimmäisenä keinona hallita kuumunutta koiraa, joka ei näe, kuule eikä tunne mitään. Ainoastaan hapen katkeaminen saa sen hätkähtämään, että hei, ois se kiva hengittääkin ja vetäminen/reuhtominen loppuu. Osasin selittää melko huonosti, googlella löytää varmasti parempia selityksiä.

• Lähetetty: 25 Marras 2008 12:44

Aa, ymmärsin. Luulin hapettamista tyyliin: koira selälleen maahan ja nyrkillä painetaan vatsasta ilmat pihalle Vähän erilainen mielikuva mulla, mutta tuli vaan mieleen tuosta sanasta.. Vähän kuin happihumala nääs.

Itse äärimmäisenä kurinpitokeinona käytän ärinää ja samalla niskasta nappaamista tai korvasta nipistämistä. Tai sitten pidän puhuttelun tarttumalla koiraa poskikarvoista ja tuijottamalla silmiin.

• Lähetetty: 25 Marras 2008 12:53 Muokkasi: Narri

Jepsis. Hyäh tuo hapettaminen... :s Muttaniin, meidänkin Danin hihnakäyttäytyminen oli jotain aivan älytöntä silloin muinoin. Herra ei kuullut, eikä nähnyt mitään muuta kuin vastaantulevan koiran, eikä mikään keino auttanut. Nykyisin onkin jo aivan toista.
Minun koirani seuraavat vauhtiani ja liikkeitäni, pysähtyvät jos minä pysähdyn, mutta koen turhana että koira pitäisi istuttaa näissä tilanteissa. Muutenkin jos koiralla on hankaluuksia ohituksessa, niin että jäätäisiin istumaan ja oikein odottamaan vastaantulevaa koiraa, ja tehtäisiin siitä ohituksesta näin vallan iso numero?
Enkä ole missään kohtia tarkoittanut että ruualla palkkaaminen pilaisi johtajuutta. Palkkaan minäkin koiriani herkuilla, kun esm. kun käymme agilityssä tai muuten puuhaan koirieni kanssa. Ohituksissa, sellaista koiraa, jolle omistaja ei merkitse mitään, on vain mielestäni turha tunkea nakkia naamaan, kun niilläkään ei samoiten ole mitään merkitystä.
Kaiken kaikkiaan, en ole täällä paasaamassa "yhdestä ja ainoasta totuudesta" vaan tavasta, joka minulle itselleni on tuottanut positiivisia tuloksia, ja koirieni kanssa on ollut paljon helpompaa. Ja kaikki sanomani perustuvat yksinomaan omaan kokemukseen ja siihen mitä olen nähnyt. Onhan minunkin aikoinani pitänyt testata erinäisiä tapoja pärjätä koirieni kanssa, ja tämä istuu parhaiten.
Ongelmakoirakouluttajia tosiaan on moneen lähtöön, ja koiran kanssa edistyminen on loppupeleissä aika isolti osaa myös ihmisestä itsestään kiinni. Itse satun olemaan tekemisissä mielestäni mainion kouluttajan kanssa, ja olen nähnyt vain positiivisesti onnistuneita tapauksia hänellä.
Johtajuus nykypäivänä tosiaan voidaan ymmärtää niinniin monella tapaa, ja näin ihmisille helposti muodostuu vääränlainen kuva, tai sellainen kuva minkä ihminen itse tahtoo sen olevan. (Eikä johtajuuteenkaan ole pakolla sitä yhtä ja tiettyä kaavaa) Minulle johtajuus on koiran hallintaa kaikissa tilanteissa johdonmukaisesti, rauhallisesti ja varmasti. Ja siihen sisältyy koiran koulutus, tietenkin.
Asiasta on aika paha kiistellä sen enemmin, kun ei tiedä minkälaisen kuvan itse kukin asiasta on muodostanut.

• Lähetetty: 25 Marras 2008 15:26

Hyvin selitetty, olen aika lailla samaa mieltä.
Tuosta koiran istuttamisesta. Me emme istu ja odota vastaantulijaa, vaan pidän koirat skarppina, kun hidastan vauhtia ja pysähdyn, jolloin joutuvat istumaan ja ottamaan kontaktin, jonka jälkeen jatkamme. Eli tarkoitus ei missään nimessä ole, että koira saa istua ja möllöttää vastaantulijaa. Mutta tapoja on monia, yksi ei tosiaan sovi kaikille ja itsekin käytän monia eri keinoja esim. ohituksessa. Välillä mennään kontaktissa (+ palkiten ohituksen jälkeen tai aikana), välillä mennään ohi vaan, vetämättä ja haukkumatta tietenkin, välillä annan käskyjä, välillä käsken paikallaoloon (jolloin koira katsoo minua odottaen lisäkäskyjä, korkeintaan vilkaisee toista koiraa), välillä käsken koiran reunaan, välillä mennään ilman mitään käskyä, välillä mennään vapaana ilman käskyä ohi, välillä käsken kävelemään sivulla vapaana tai hihnassa, sivulla & kontaktissa jne. Pääasia on, että koira tottelee ja kuuntelee. Siksi testaan joskus, onko koira kuulolla. Siihenkin on monta tapaa.

• Lähetetty: 25 Marras 2008 16:59

Lumipallukka, tervetuloa meillekkin kouluttamaan koira, joka kulkee vapaana vierellä, vilkaisemattakaan, tai kiinnostumatta vastaan tulevaan koiraan Miten tämä onnistuu?

• Lähetetty: 26 Marras 2008 08:14

Jemina:
Kyllä koirani on arka. Se rähisee aina paljon enemmän isoille koirille mutta ei pikkukoirille. Eli siinä taitaa jotain pelkoa olla kun se ärisee.

• Lähetetty: 26 Marras 2008 08:30

No, hankalampaahan on aikuista koiraa kouluttaa.. Aloitin Sysin "tehokoulutuksen" heti kun sain sen, 3,5 kk.
Kyllähän pennunkin kanssa saa paljon töitä tehdä, mutta oppii helpommin eikä opi vääriä toimintamalleja. En koskaan ole päästänyt toisten koirien luo ilman lupaa, koira tietää ettei se edes "pääse" ennen kuin luvan saa ja luvan saa parhaiten ottamalla kontaktia. Mutta vieläkään Sysi ei kulje itsestään ohi silmiini napittamalla, vaan jos haluan, että se pitää kontaktin koko ohituksen ajan, täytyy minun sitä vaatia. Annan Täällä-käskyn ja heti, jos kontakti lakkaa, vaihdan suuntaa eli koira ei pääse haluamaansa suuntaan eli toisen koiran luo.
Ja en sanonut, että kuljettaisiin aina kontaktissa ohi, vaan nimenomaan eri tavalla. Kuitenkin niin, että minä päätän, miten mennään. Pääasia, että koira on kuulolla ja hallinnassa, on se sitten vapaana tai hihnassa.
Töitä siihen saa tehdä ja ei saa lipsua.

• Lähetetty: 26 Marras 2008 08:32

Juu ja lisäisin, että kun kuvittelee, etttä ohittaminen on varma nakki ja tää menee nyt hyvin ja on hallinassa, niin eikös sitä sitten jotain..

Tänä aamuna koira päätti rähjätä vastaan tulevalle spanielille. Ollaan monesti ohitettu tämä kyseinen koira eikä mitään ole ollut tms. Mutta tänään vissiin on koiralla huono päivä ja oli sitä mieltä, että hän tekee mitä haluaa...

Eli mikään mitä koiralle on kouluttanut ei ole ikinä 100% varmaa... Olis varmasti oma koira käynnyt tuon koiran päälle kuin yleinen syyttäjä, jos irti olisi ollut. Kaikki hallinta yritykset oli ihan turhia...

• Lähetetty: 26 Marras 2008 12:23

Jep, niinhän se on että mikään ei ole satavarmaa. Mutta en silti ala pitämään koiraa koko ajan kiinni siltä varalta, että se karkaa hallinnasta: sillä haluan pitää vapaanaolon koiran perusoikeutena ja itsestäänselvyytenä. Silloin se ei ole sille sen kummempaa kuin hihnassaolokaan, eikä sen tarvitse "ottaa iloa irti". Vapaana täytyy yhtä lailla välillä kävellä sivulla ja olla kurinalaisena. Luvan saatuaan saa tietysti suuren osan juosta vapaasti -kunhan pysyy näkö ja kuuloetäisyydellä ja tottelee käskyt.
Pannatkaan eivät ole satavarmoja, sen olen saanut useasti todistaa.. Joten mieluummin koulutan koirani tottelemaan vapaana niin hyvin kuin pystyn. Ehkä se sitten tottelee suuremmalla todennäköisyydellä myös, jos pääsee vahingossa vapaaksi. Ja tosiaan kertaakaan ei ole Sysi toisen koiran luo ilman lupaa mennyt, siitä olen pitänyt huolen. Sen sijaan meidän persiiseen kiinni on tullut yllättäen montakin hihnassa olevaa koiraa; Ei se hihna tarkoita aina hallintaa. Myös irtokoiria olen joutunut useasti häätämään, ja häädän myös tutut irtokoirat koska meidän luo ei ole asiaa a) koska minä suojelen "laumaani" b) koska koirani eivät saa tervehtiä ilman lupaa.

Sysi rähisi tullessaan kaikille ja kaikelle. Aluksi kuljin kauempana häiriöistä ja loin suhdetta sekä otin koiran jalkoihini "turvaan" ohituksissa. Näin sen pelko hieman lieveni (traumoja aggressiivisesta saman perheen uroksesta, joten pelkäsi kaikkia koiria ja rähjäsi niille häntä koipien välissä jalkojen takaa). Tutustuttiin turvallisiin, sosiaalisiin koiriin mikä lievensi pelkoa myös. Opetin EI-sanan ja kun osasi sen, vaadin sitä eli en antanut räksyttää vaan kielsin, jos ei loppunut otin kuonosta kiinni ja katsoin silmiin. Toistin joka kerta, kunnes melko pian loppui. Vapaana en pitänyt häiriöllisissä paikoissa, ennen kuin koira totteli minua paremmin (osasi luoksetulon, EI:n, pysyi mukanani ja osasi olla paikallaan käskystä sekä ottaa kontaktia käskystä) ja oli kiintynyt minuun. Sillä en halunnut ottaa riskiä, että oppii menemään oman päänsä mukaan. Kuitenkin sitä mukaa kun kehityimme, pyrin lisäämään häiriötä eli vaatimustasoa. Aluksi emme ohittaneet vapaana läheltä, vaan vasta sitten kun olin lähes varma ettei koira "karkaa". Harjoittelimme ohituksia ja tottelevaisuutta koirakavereiden kanssa ja tokoryhmässä, jolloin ei haudanvakavaa olisi ollut, vaikka koira olisi karannutkin; toisen koiran omistaja olisi voinut häätää sen pois tai olisin voinut itse hakea ja toistaa niin monta kertaa, että hyvin menee.
Sysi ei ole rähissyt kenellekään sen jälkeen, kun pentuna ensimmäisinä päivinä rähisi (ei ollut ollut ulkona vaan opettamattomana sisäkoirana, joten se oli ihan ymmärrettävää..).

Murrosiän alussa se kyllä nosti kaksi kertaa niskakarvat pystyyn kahdelle haukkuvalle koiralle, mutta puutuin siihen heti, eikä sen jälkeen ole ohituksissa pörhistellyt. (Eri asia on, kun pääsee tutustumaan samanikäisen uroksen kanssa (mahtailee silloin joskus) tai haukkuvan koiran kanssa (koska sillä on trauma haukkuvista koirista ja on epävarma)). Ohituksissa en anna Sysin "kommunikoida" vastaantulijoiden kanssa; vaikka vastaantuleva haukkuu ja riehuu, en anna Sysin reagoida.
Nuoski ohitti myös ihan ok, vetämättä ja haukkumatta, mutta ei koskaan kontaktissa minuun, koska en ollut sille kontaktia opettanut kunnolla. Sekin kuitenkin kuunteli ja oli hallinnassa vapaanakin ohituksissa, jos käskin olla sivulla.
Pilkko sen sijaan on vielä ihan pennun kengissä, enkä ohita sen kanssa läheltä vapaana. Ohittamista harjoitellaan hihnassa ja tottelevaisuutta vapaana/hihnassa. Vasta, jos/kun olen 99 % varma, että se tottelee, alan harjoitella vapaana tottelemista. Ja pilkonkin kanssa harjoittelen joskus vapaana tokossa, mutta pistän sen kiinni kun siltä tuntuu.

Minun mielestäni ohittaminen on koulutus, ei johtajuuskysymys. Ja rähinääkin on monesta syystä. Niin, ja Sysi ei ole menemättä toisten koirien luo siksi, ettei sitä kiinnostaisi tai että se pelkäisi, vaan siksi, että olen opettanut ettei ilman lupaa saa mennä. Nimittäin kun annan luvan, se todellakin menee. Haukkuvia koiria se pelkää sukupuolesta riippumatta kun pääsee tutustumaan, koska viime kesänä kolme isoa haukkuvaa koiraa näykkivät sen ympärillä, vaikka se oli alistunut selälleen. Ne eivät lopettaneet ja Sysille tuli pieniä haavojakin ja se oli paniikissa. Omistaja enkä minä pystyneet heti tekemään mitään. Siksi se murisee haukkuville koirille niskakarvat pystyssä ja karttaa niitä, välillä tulee jalkoihin turvaan. Ei kuitenkaan reagoi haukkuviin koiriin ohituksissa, vaan vasta kun joutuu lähitutustumiseen. Samanikäisille uroksille mahtailee (ei kaikille samanikäisille), koska nyt murkkuiässä testaa "miehuuttaan". En kuitenkaan anna tappelun syntyä ja komennan, jos provosoi. Kyllä yleensä nimittäin se toinenkin uros mahtailee.. Eli se, miten koira toisiin koiriin suhtautuu, ei välttämättä määrää sitä, miten se ohituksissa käyttäytyy. Tiedän monta koiraa, jotka ovat todella sosiaalisia, mutta rähisevät silti ohituksissa. Silloin se on opittu huono tapa, johon voi olla monta syytä (omistajaa pitää suojella, koira on vahingossa opetettu rähisemään ja jopa vahingossa palkattu siitä, koira tuntee olonsa epävarmaksi hihnassa yms.)

• Lähetetty: 26 Marras 2008 13:42 Muokkasi: Narri

Yleisesti ottaen, että saa koulutettua koiransa ja että koira sitten myös pitää oppimastaan kiinni, vaatii mielestäni jokatapauksessa sen, että omistajalla on koiraansa auktoriteetti. Voihan sitä olla miten tahansa hyvin koulutettu koira(joka kuitenkin testaa välillä niin kuin hyvä koira tekeekin), ja esm. kodin vaihdossa tullut lepsu omistaja, ja koira ei toimi.

Niin kuin sinulla, Lumipallukka, näyttää olevan vahva auktoriteetti koiriisi.

• Lähetetty: 26 Marras 2008 19:14

annna92_: Jemina:
Kyllä koirani on arka. Se rähisee aina paljon enemmän isoille koirille mutta ei pikkukoirille. Eli siinä taitaa jotain pelkoa olla kun se ärisee.
Tästä meilläkin kaikki lähti liikkeelle. Oli vaihtelevasti eri kokoisia ja näköisiä koiria mille rähisi. Olis jo tässä vaiheessa pitäny osata puuttua siihen, kun oli selvää epävarmuutta ja uhmaa. Nykyään rähinä ei oo vastaantulijasta kiinni vaan omani päivästä. Steriloinnin jälkeen tuo rähinä on alkanut olemaan jo aggressiivistakin. Ennen ongelma oli lähinnä vaan hihnassa, vapaana istuskeli ihan nätisti, vaikkei olisi ohittanutkaan. Nykyään saattaa käydä päälle, kuin yleinen syyttäjä.

Teilläkin, jos tuota arkuutta on niin kannattaa mahdollisuuksien mukaan ottaa sitä välimatkaa, jota pienennät pikkuhiljaa. Donnan kanssa tuo välimatkakin on kyllä toisaalta hankala. Joskus ohittaa nenän edestä ongelmitta, mutta joskus taas ei tunnnu kilometritkään riittävän. Kyttäämistä on havaittavissa oikeastaan aina, mutta välimatkan ansiosta saa tuon edes jotenkin pysymään housuissaan. Jos rähinä pääsee alkamaan niin ei auta, kun "kurkata", jotta kierrokset ees vähän vähenis. Joskus tästäkään ei kyllä ole apua ja on vain odotettava, että donna lopettaa/vastaantulija on mennyt.

• Lähetetty: 26 Marras 2008 23:33

Ois ihan ok jos löytäisi keinon jolla saisi sen raivon edes sille tasolle hetkeksi, että sana menisi perille. Ei ole sellaista löytynyt hane käy vielä kaiken lisäksi koirien ohittamisten jälkeen vielä suhteelliseen pitkään kierroksilla. Tätäkin mietin, että miksi voi kävellä huolettomasti/rähinöimättä lainkaan jos toinen koira on häkissä tai pihassa kiinni. Maalla ollessa ei tarvitse huolehtia rähinöinnistä ollenkaan vaikka yhdessä pihassa on uros pystykorva narussa ja se pääsee melkein metrin etäisyydelle rähinöimään päin naamaa, meidän herra vaan tekee muutamat vakio pomput ja jatkaa haistelua... Häkeissä/tarhoissa olevia koiria ei juuri edes huomioi korkeintaan vähän inisee että josko pääsis.

• Lähetetty: 27 Marras 2008 12:07

Maalla voi olla, että koska koiria on niin vähän, eikä ole narttuja (?) koiralla ei ole näyttämisenhalua. Se ei stressaannu niin paljoa, koska on tottunut naapurinkoiraan ja muistaa sen, se melkein kuin "kuuluu laumaan". Tai sitten siihen on jokin muu syy..

• Lähetetty: 27 Marras 2008 12:43

Löyty omalle koiralle syy, miksi raivos tutulle koiralle... Tänä aamuna ei enää raivonnut.. Oma koira on kipeä jotenkin. Sitä sattuu takapäähän jotenkin. Välillä tuntuu, että pelkkä hipaisu aiheuttaa ulinaa (kipua) ja tärinää. Välillä koira ei meinaa päästä kyljelleen. Väilillä on ok ja välillä taas ei haluu edes liikkua.. Eli kipukin voi saada koiran raivoamaan näköjään... Sen kun vielä tietäis, mikä tuolla koiralla on.. Vajaa viikko sitten rokotettu ja silloin kaikki oli ok.. Voikohan rokotusaineet jotenkin vaikuttaa.. Muut elintoiminnot ok. Meni hiukan otsikon ulkopuolelle tää asia...

• Lähetetty: 27 Marras 2008 12:50

Ei ne rokotusaineet varmaan enään vaikuta, se pari vuorokautta on varmaan se suurin vaaravyöhyke. Ootteko liikkunu eilen tai toissapäivänä kovinkin rajusti? Lihasjumeja? Kipeät nivelet? jokatapauksessa, mikäli ei nyt mee ohi tänään, niin huomenna viimeistään kannattaa soitta eläinlääkäriin ja kysyä.

• Lähetetty: 27 Marras 2008 14:42

Pirpana: Eli kipukin voi saada koiran raivoamaan näköjään...

jeps..tämä on huomattu. Viimeksi kun oli tassussa taas haava, niin koira oli niin kiukkunen että rähjäsi jopa polkupyörille joita se ei normaalisti noteeraa lainkaan, myös ohikulkijoiden kohdalla piti hypätä ja öristä.
Myös se, että koiruudella on maha sekaisin aiheuttaa tätä "mulla ei oo hyvä olo" rähinää.

sitten päivitystä meidän ohittamiseen.
se sujuu hieman rauhallisemmin kuin ennen.. jos vaan nähdään vastaantulija ajoissa ja minä huomaan sen ennen Camoa, niin homma sujuu ihan hyvin, kun saan koiruuden siirrettyä hieman syrjempään tieltä.
jos koira huomaa tulijan ensin ja kerkeää pamahtaa maahan vaanimaan tiedossa on rähinää ja rempoilua, jos tulija on uros..jos taas tulija onkin narttu, vaaniminen jatkuu silti, mutta rähinöintiä ei tule, kun narttu on parin metrin päässä, noustaan nätisti häntä heiluen pystyyn ja pyritään tervehtimään/haastetaan leikkiin.

nyt liukkailla on aika hektistä toi ohitus..pitää vaan kulkea sen verran reunassa että jalat pitää, ettei mee nurin

• Lähetetty: 27 Marras 2008 17:59

Heips,
toisten koirien ohittaminen isokoisen pentukoiran kanssa auralla kiillotetulla jalkakäytävällä on tosi nastaa. Tutujen koirien kanssa sujuu hyvin, mutta joku uusi tuttavuus aiheuttaa viimeiseen hengenvetoon vetämistä. Panta on sitten kireällä ja henki korisee. Vastaantulijat ilmiselvästi luulevat koiraani verenhimoiseksi. Eräs pienen urosmopsin ulkoiluttaja antoi koiransa tulla tervehtimään ja niis siinä kävi että Jippu perääntyi kauas. Kerran erään samankokoisen uroksen kanssa Jippu onnistui saamaan hihnat niin sekaisin, että pysyy varmasti kaukana meistä. Jippu haluaa juosta ja haastaa toisia leikkimään. Se ehti mennä alta ja yltä sekä muutaman kerran ympäri. Ihmisten kanssa on myös ongelmia, makupalan käyttö kyllä auttaa. Meidän pelottavuus ei jäänyt epäselväksi, kun eräs mies siirtyi kävelemään ajotien keskiviivaa, kun olin Jippu hihnassa tulossa kohti.

• Lähetetty: 13 Joulu 2008 21:28 Muokkasi: Pipsukka

Oukkei, miepä se jossain viestissä kaipasin niitä ohiteltavia...muutettiin vähän lenkkireittiä semmoiseksi jotta tulee jo ihmisiä/koiriakin vastaan.
Tilanne on nyt tämä, joskaan ongelma ei ole suuri/ongelmaa ei välttämättä ole, mutta kysäisen kuitenkin viisaammilta (huomatkaa tahallinen mielistely )

Pipsa on siis erittäin alistuva, enkä ole komentanut tuon takia kovaa vaan olen käyttänyt lähinnä sitä huomioimattomuutta mitä täällä neuvoitte. Miusta parannusta onkin tapahtunut, varsinkin ulkona.
Perusjuttuja olen opettanut palkkioperiaatteella, oikea suoritus > nami ja hyvin on oppinut

Nyt kysymys, kun ohitamme muita koiria Pipsalla on hirveä hinku moikkaamaan tyyliin jos ei hyvällä niin sitten pahalla.
Mie olen vetänyt väkisin ohi ja hokenu "ohi" "ohi vaan" ja sitähän ei kuule kukaan, paitsi sen toisen koiran omistaja jota naurattaa (maalla on tapana haistella)... Mitään namuja ei ole tarvinnu tosiaan jaella noissa tilanteissa, koska yksikään ei ole menny sen arvosesti.
Remmirähjä se ei siis ole, mutta miulla on jotenkin semmonen kihinä takaraivossa, että hyvinkin helposti siitä voisi semmonen tulla. En tiedä miksi.

Toimin näin:
Kun huomaan koiran, olen antanu Pipsan kulkea ihan normaalisti kunnes ollaan sillä hilkulla, että se ite haistelultaan huomaa (kulkee aina nenä maassa). Sitten olen kiinnittänyt sen huomion itteeni kutsumalla sitä, jonka jälkeen olen käskenyt sivulle ja ottanut remmin lyhyelle (tämän siis osaa lähes täydellisesti jos häiriötekijöitä ei ole, eli ymmärtää käskyn) yleensä myös näytän käteen jo valmiiksi ottamani herkun ja annan haistaa sitä, että tietäisi mitä olis palkintona
No kun Nti huomaa koiran se alkaa vetämään sinne niin ettei henki meinaa kulkea, eikä tunnu olevan väliä vaikkei kulkisikaan. Eikä sitä alistuvaa koiraa ole sillä hetkellä olemassakaan. Jos kaveri haukkuu, alkaa Pipsakin haukkumaan, muuten vaan "vinkuu ja ulisee"...

Miten mie kiinnitän sen huomion itteeni niin, että päästäs siististi ohi tai edes niin, että se kuuntelisi minua sen verran, että olis mahkuja opettaa miten sen ohituksen pitäisi sujua??

Olen lueskellu kaikenlaisia ohjeita, mutta muissa tapauksissa koira tuntuu aina olevan ns. kova ja esm kolinapurkkia voisi käyttää. Pipsalle se voi olla turhan kova konsti?
Vesisuihkua olen miettinyt, voiko sitä edes pakkasella käyttää (tyhmä kysymys)? Sen puolikuristavan pannan meinasin hankkia kun pääsen eläinkauppaan, josko siitä olis apua?

Vielä yksi kysymys, kun koiran paikkaa laumassa vahvistetaan esm ruokintajärjestyksellä, niin mihin kohtaan kissa sijoittuu? Mie annan noille ruuan yhtäaikaa ja aina tulee annettua kissan aloittaa ensin kun se syö pöydällä, ettei koira syö ruokia haittaako?

Tämä oli nyt tämmönen tyhmien kysymysten ilta, nököjään....

JK. Ei muuten ole metsästysverta tässä koirassa, tänä aamuna lenkillä jänis kulki meijän ohi/vieressä liki 100m matkan lähimmillään n. 5-10m päässä ja tämä vaan haisteli koirankakkoja

• Lähetetty: 13 Joulu 2008 22:07

Tuo ohitus kuulostaa ihan meidän tilanteelta. Ei ole remmirähjääjä, mutta hinku toisen luo on KOVA. Paitsi, nyt kun on murrkuikä menossa, topikin on ruvennut 'murisemaan' jos toinen sen aloittaa.. tuo muriseminen siksi lainausmerkkeihin, koska munsta se kuulostaa niin hassulta, kun ei tuo raukka oikee osaa .. Mielen kiinnolla siis neuvoja odotan miekin

Eikö kissan pitäisi olla laumassa koiraa ylempänä, tai en tiedä pitäisikö, mutta näin oisi parempi.. koira antaa kissan olla rauhassa yms. Ihan kuin oisin joskus jossain näin kuullut

• Lähetetty: 14 Joulu 2008 20:36

Kissat menee arvoasteikolla meillä koiraa ylempänä ja tekevät itse sen hyvin selväksi. Hane koettelee niitäkin jos vaikka tottelisivat, mutta turpaanhan siinä tulee Raukka ei uskalla edes omalle ruokakupilleen jos kissoista joku on mennyt sen ruokia syömään kattelee vaan säälittävänä että voisitteko ajaa tuon pois.
Hanella oli alussa vain hinku toisten luo, mutta muuttui pikkuhiljaa rähinäksi lähes kaikille. Nyt on taas ollut parannusta kiitos jollekkin ylemmälle voimalle (tai sitten pahimpia rähinän aiheuttajia ei ole tullut hetkeen vastaan)

• Lähetetty: 14 Joulu 2008 23:17

Kokeilin valjaitten (normaalit, ei veto-) kans tänään ja yksi ohitus meni jo siedettävästi...tosin siinä se vastaan tullut kaveri ei kunnolla edes vilkaissu meihin saati, että olis hinkunu luokse
Pipsa sai äsken ekat "haukut" varasti leivän pöydältä kun hetkeksi selkäni käänsin
Syödä ei kerenny ja nyt on niiiiin noloa tuossa jaloissa. Pikkasen harmittaa kun paloi pinna mutta tuo oli jo sen sortin rike, että ei ihan huomioimattomuudella ohiteta...

• Lähetetty: 15 Joulu 2008 00:42

Meilläkin oli tänää y-valjaat iltalenkillä. Tuo ohittaa muutenkin ihan persiilleen niin kyllä noi valjaat on se vihoviiminen keksintö.

• Lähetetty: 15 Joulu 2008 17:01

Munsta taas valjailla ohittaminen on huomattavasti mukavampaa kuin pannalla. Oli se sitten mikä panta tahansa. Valjaista voi sievästi koiran nostaa takajaloillekkin ja kantaa sitä pari tiukinta metriä No ei, vain kun hermot on kovinkin riekaleena noin tulee tehtyä. Topi ei enää niin pahasti kyyläile taakse kuin ennen, jotain edes se.

• Lähetetty: 15 Joulu 2008 17:33

Pipsa justiin sipsutti takatassuilla remmirähjäävän sakemannin ohi kauppareissulla
Pakko, kun oli "peräkärri" toisessa kädessä taynnä joululahja-marmeladitarpeita (kauppaostoskärri)...

• Lähetetty: 15 Joulu 2008 18:19

Huge: Valjaista voi sievästi koiran nostaa takajaloillekkin ja kantaa sitä pari tiukinta metriä
Teen näin pannallakin, jos tarve niin vaatii. Pannan kanssa saattaa auttaakkin, mutta valjaissa on niin paljon helpompi riehua ja hyökätä uudelleenkin. Donna kyllä käyttää tilanteen heti hyväkseen, joten parempi pysytellä pannassa. Oishan ne valjaat jotenki kätevämmät yleisesti ottaenki, muttei kätsyin valinta hihhulille.

• Lähetetty: 15 Joulu 2008 19:18

No onpa kyllä jännä. Munsta taas pannalla on paljon vaikeempi, kun se ei ole niin laajalla alueella kiinni.. mutta joo.. kaikilla tyylinsä

• Lähetetty: 15 Joulu 2008 21:00 Muokkasi: Jemina

Se valjaiden laajuus siinä ongelma lieneekin. Kuten taas havaita saattaa niin kuka tykkää mistäkin

Oli kyl taas niin pirun hienoja ohituksia. Kohta oikeesti ruvettava kanteleen nippusitojia mukana ja sitten...

• Lähetetty: 29 Joulu 2008 22:23

Onko kukaan muu muuten huomannut, että ulkomaalaisissa koirakirjoissa ei löydy usein koko ohitus ongelmaa vaikka muista esim. remmissä vetämisestä olisi pitkät pätkät?Amerikkalaisista ainakaan ei löydy.

• Lähetetty: 31 Joulu 2008 22:17

Oho, miksei? Ohittaako ne siellä täydellisesti, onko ne vapaana vai saako koirat siellä omistajien mielestä "kommunikoida" vapaasti?