Foorumin etusivu Tilastot Rekisteröidy Etsi Käyttäjälista

Sekarotuiset.net:in foorumi: Arkisto Ohittaminen

Kirjoittaja Viesti

Monesti oon uhkaillu, että pitäs ostaa tuolle piskille ne hevosille tarkotetut läpät sivuille, ettei kyttäis niin paljon. Siitä kyttäämisestä se rähinä tosiaan useastikkin saa alkunsa. Meillä ollaan koitettu vaihtaa suuntaakin, mutta sitten pomppii taaksepäin kytäten tai jopa rähjäten. Tähän voisi ehkä toimia vesisuihku. Olen kyllä koittanut suihkuttaa tuota jo etikkavedellä, mutta aika tuloksetta. Tai sitten on toiminut, jos pullo on ollut kädessä ja näkyvillä -> valmiina tykittämään. Noiden pullojen raahaaminen mukana on kyllä erittäin rasittavaa. Siksi itse käytinkin taskuun mahtuvaa bliwin pulloa, muttei sekään oikeen hyvä ollut. Joko se vuoti taskuun ollessa auki tai sitten avaaminen vei aikaa. Vesipyssyäkin yritin löytää, mutta nauroivat kaupoissa katketakseen. Kukapa vesipyssyä nyt talvella? Mitään hirveetä tykkiä ei kyllä viittis kannella ja pienemmissä pyssyissä taas se suihku on niin olematon, että mahtaskohan tehota. Tää miun otus on kyllä rähissytkin jo niin kauan, että on jo aika ihanan pinttynyt tapa.

Pari hyvää ohitusta pitkästä aikaan on saatu, kun koira on kulkenut takanani. Ehkä ei pääse niin hyvin kyttäämään tai sitten kokee itse olevan turvassa? En tiedä, kun ei noiden järjenjuoksua aina ihan ymmärrä. Mutta ongelma tosiaan on, että koira ei aina oikein kestä takana. Tai sitten alkaa kestämään vasta yhden rähjäämisen ja kunnon komennuksen jälkeen.

Huoh, on tää rähiseminen kyllä jotain niin hermoja raastavaa ja turhauttavaa, kun ei oikein mikää toimi.

Allekirjoitus: Donna, kultainennoutaja/karjalan karhukoira cocktail 7.2-03
Rontti, saksanpaimenkoiracocktail -09 sekä pikkusakki.

Jemina: Noiden pullojen raahaaminen mukana on kyllä erittäin rasittavaa. Siksi itse käytinkin taskuun mahtuvaa bliwin pulloa, muttei sekään oikeen hyvä ollut. Joko se vuoti taskuun ollessa auki tai sitten avaaminen vei aikaa. Vesipyssyäkin yritin löytää, mutta nauroivat kaupoissa katketakseen. Kukapa vesipyssyä nyt talvella? Mitään hirveetä tykkiä ei kyllä viittis kannella ja pienemmissä pyssyissä taas se suihku on niin olematon, että mahtaskohan tehota

Minä kannan nykyään laukkua lenkillä mukana että saan varmasti kaikki mukaan. namit,lelun, vesipullon jne. missään lenkkihousuissa ei ole taskuja eikä oikeen enää kehtaa takkia käyttää. Pitäis varmaan kehittää joku parempi vesipullo. Nyt on semmonen entinen hiuksiin jätettävän hoitoaineen pullo joka alkaa menettämään tehoaan.

Allekirjoitus: Hane (ranskanbulldoggi+husky/karhukoira)
+Maatiaskisut Alma,Jore ja Peppi

Laukku on kyllä varmaan ihan fiksu Ite oon vaan laiska raahaamaan mitään ns. ylimäärästä mukanani lenkillä. Ja laukkuja en sitäpaitsi taida edes omistaa, reppuihmisiä enempi. Tosin reppu tähän tarkotukseen lienee vähän turhan hidas. Mutta laukku taas heiluu matkassa häiritsevästi. Tosin varmasti tottumuskysymys, minen oo tottunu kantamaan laukkua mukanani.

Allekirjoitus: Donna, kultainennoutaja/karjalan karhukoira cocktail 7.2-03
Rontti, saksanpaimenkoiracocktail -09 sekä pikkusakki.

Vyölaukku?

Allekirjoitus: Hane (ranskanbulldoggi+husky/karhukoira)
+Maatiaskisut Alma,Jore ja Peppi

Semmonen! Kas, kun ei ole mieleen tullut. Täytyykin joskus ostaa, kun vastaan tulee.

Allekirjoitus: Donna, kultainennoutaja/karjalan karhukoira cocktail 7.2-03
Rontti, saksanpaimenkoiracocktail -09 sekä pikkusakki.

Mulla ihan oikeasti on sellainen neovihreä lasten pieni vesipyssy, mikä maksaa lelukaupassa n. euron. Kesällä niitä taas saa! Mahtuu joihinkin taskuihin ainakin... ja vaikka suihku onkin pieni, niin meillä sillä on tehoakin.

Muuten tuo, että ohitus sujuu kun koira on takana, niin liittyy varmaan siihen, että kun omistaja "johtaa joukkonsa ohi" siitä vieraasta koirasta, niin koiran ei tarvi rähjätä. Ainakin kannattaa yrittää aina itse olla mahdollisimman hyvin oman ja vieraan koiran välissä ja mieluummin kylki kohti vierasta koiraa (ei siis rintamasuunta), jotta oma koira tajuaa, että sitä toista nyt ohitetaan. Tulipa epäselvästi.

Pitää vähän purkautua nyt eilisestä ohitustilanteesta: ohitettiin flexin päässä riekkuvaa labbista leveällä kävelytiellä, ja tietyti kun oltiin kohdalla, niin labbis sieltä rymisteli puolen metrin päähän mun jalasta kunnes hina ilmeisesti loppui ja puhisemaan siinä sitten. Oma koiruus tietty toisella puolellani ihan niskakarvat pystyssä, kehuin sitä kuitenkin koko ajan kun kerran oli hiljaa ja katseli muualle (silmänvalkuaiset vilkkuen mutta kuitenkin). Mulla oli siinä vesipyssykin kädessä kuten mulla aina ohitustilanteessa on, vaikken sitä käytäkään kun vain tarvittaessa kiellon tehosteena. Niin tämä labbiksen omistaja (keski-ikäinen nainen) sanoo että "Onks sulla siinä vettä että roiskitko sä sillä sun koiraa?". No oon jo pitkään tehnyt vain niin etten juttelekaan muille koiranomistajille mitään, vaan kehun vain koiraa että päästään ohi. Niin kun en vastaa vain katsoin vain sen merkiksi että kuulin kyllä, niin tämä kommentoi että "Se nyt on kyllä aika julma tapa opettaa koiraa."

Olisi tehnyt mieli siihen sanoa, että helppo se on kommentoida kun ei itse viitti koiraansa kouluttaa yhtään - eikä pitää edes hihnasta sen vertaa kiinni, ettei koira hyppis muiden tielle. Ja vielä varmasti yli 40 kg labbis. Mut sanoin sitten vaan selvästi artikuloiden, että tietysti se on helppo sanoa, kun ei ole koskaan tällaista koiraa kouluttanut... Mutta voi että kun korpee! Mutisi se siellä sit vielä jotain mutta en jäänyt pahemmin kuuntelee...

Allekirjoitus:

emmis: Muuten tuo, että ohitus sujuu kun koira on takana, niin liittyy varmaan siihen, että kun omistaja "johtaa joukkonsa ohi" siitä vieraasta koirasta, niin koiran ei tarvi rähjätä. Ainakin kannattaa yrittää aina itse olla mahdollisimman hyvin oman ja vieraan koiran välissä ja mieluummin kylki kohti vierasta koiraa (ei siis rintamasuunta), jotta oma koira tajuaa, että sitä toista nyt ohitetaan. Tulipa epäselvästi.

Joo näin miekin sen oon käsittäny. Ei tuo pässinpää vaan oikeen tuppaa pysymään siellä takana. Sivusta ny puhumattakaan.


Joo näitä älynväläyksiä aina näkee. Varmasti eräänkin kerran meitä on katottu ja sanottukkin jotain. En vaan liiemmin jaksa välittää. Jos jollain äärimmäisen hyviä neuvoja on niin olkoon hyvä vain ja kokeilkoot. Helppo se on kiltin fifin takaa huudella tai toisen sekoilijan, jolle itse ei ole edes yrittänyt tehdä mitään. Meilläkin täällä todella "ihana" nuoripari ja niiden labbis. Ei sillä taida flexi olla, mutta vetää niitä ihan 10-0. Päästää sen koiransa muiden iholle ja sitten kysyvät, että hei saiskohan vähän moikata. Meitä on joo jokalähtöön.

Ja mitä tuohon vesipyssyyn tulee. Ompas kyllä niin julmaa, että suorastaan naurattaa. Itelläni pitäs olla vähintäänkin joku tykki ja sekin hyöstetty jollain tujummalla tavaralla, kun vedellä. En edes tässä vaiheessa kokisi olevani julma, pienestä vesipyssyn suhauksesta nyt puhumattakaan. On niitä kaikenlaisia repimisiä, lyömisiä ja läpsimisiäkin. Mielestäni siinä vaiheessa on aihettakin valittaa julmaksi. Pientä ja vaivaista lasten vesipyssyä nyt ei voi edes moiseen verrata.

Allekirjoitus: Donna, kultainennoutaja/karjalan karhukoira cocktail 7.2-03
Rontti, saksanpaimenkoiracocktail -09 sekä pikkusakki.

No joo ei minustakaan. Meinaa vaan päreet palaa ku parhaas teet ja kovasti on hommia saanut tehdä että on edes tähän asti päästy, niin sit yhdet alkaa kettuilee tosissaan... Mut rauhotuin jo.

Se vesipyssy vaan on niin koominen että yleensä se herättää ohikulkijoissa lähinnä hilpeyttä... Se on sellainen neonvihreä hökötys. ;)

Allekirjoitus:

Tottahan se on. Miulle näin mitään kaunistelematta sanottuna on ihan yks paskan hailee mitä muut ajattelee. Lähinnä ottaa päähän tuo, kun jurrataan oikeestaan paikallaan. Mitä ikinä teenkään niin silti rähisee. Turhauttavaa suorastaan. Voin ampua sitä, vaikka sillä tykillä, jos se jotain auttas. Sama se urputtasko joku siitä, että kidutusta vai nauraisko maha kippurassa

Allekirjoitus: Donna, kultainennoutaja/karjalan karhukoira cocktail 7.2-03
Rontti, saksanpaimenkoiracocktail -09 sekä pikkusakki.

Työnsin tänään hanen pääpuolen pusikkoon, kun kertaalleen rähisty koira tuli uudestaan takaapäin. Hitto sitä ulvomista sen jälkeen varmaan kuului useamman kilometrin päähän. Ihan siis ulvoi tuollaista ei ole kuultukkaan muulloin, kuin silloin kun herra jätetään yksin. Nyt hakusessa pieni kätevä ja nopea vesiase Tänään kattelin jo pieniä vesipyssyjä.

Allekirjoitus: Hane (ranskanbulldoggi+husky/karhukoira)
+Maatiaskisut Alma,Jore ja Peppi

No kyllä meidän täytyi ennen kuin edes päästiin tuolle kilto-vesipyssy-linjalle, niin monta viikkoa ihan kääntyä toiseen suuntaan kun tuli koira vastaan. Kun kävi poika niin kierroksilla, ettei pystynyt keskittymään mihinkään. Napakka "ei" kun näkee koiran ja tiukka käännös vastakkaiseen suuntaan, tai käännös jo ennen kuin ehtii edes huomata toista. Tätä tehtiin pitkään ja hartaasti, kunnes pystyttiin edes kohdalle pääsemään hiljaa. Sitten vasta kiellot ja pyssyleikit.

Mut joo. V-mäistä se on.

Allekirjoitus:

Hane on alkanut reagoimaan myös ihmisiin joilla on joka kassi tai vastaava pistää jäykistymisen päälle kunnes älyää ettei se koira ollutkaan. Että, jeejee. Mitään edistystä ei tapahdu kun omassa käytöksessä menee aina jokin pieleen. Jos laittaisin sille valjaat,kuonopannan ja tavallisen pannan+ jokaiseen oman hihnan voisin saada sen nopeasti ohi. (EHKÄ)

Allekirjoitus: Hane (ranskanbulldoggi+husky/karhukoira)
+Maatiaskisut Alma,Jore ja Peppi

Vesipyssyä tehokkaampi ja ei niin huomiota herattävä väline on Fantti mehupullo, siinä kun on semmoinen "juomakorkki", siis semmonen mikä löytyy esim. urheilijoiden juoma´pullosta. Ja kun kun pullo on pehmeää muovia niin sitä pystyy puristamaan jolloin irtoaa iloinen suihku.

Allekirjoitus: Jokainen koira on hieno, hauska ja viisas omalla tavallaan...

Yritä sitten tuon koiran mielenliikkeitä tietää. Olen itse talutellut tuota puolikurkkarin ja kuonopannan kanssa ehkä jonkun viikon päivät kun kipeänä en jaksa sen repimisiä ollenkaan. Mies sitten käyttää tuota pehmeää pantaa. Koiran vastaan tullessa olen vain ottanut hanen tiukasti sivulle ettei teoriassa pääse riekkumaan lenkin ensimmäinen koira tuhinaa ja epätoivoista riekkumista ja sitten yllättäen seuraavat EI MITÄÄN REAKTIOTA vaikka vastaantulevat rähinöisivät. Olen ihmeitten jälkeen kehunut koiran maasta taivaisiin, mutta yleensä vastaan ei tule kuin se ensimmäinen koira reitistä riippuen. Vesipullo on jäänyt pois, koska en oikeasti osu tuohon karvanaamaan ikinä ajoissa ja homma menee säheltämiseksi. En kyllä ymmärrä tuota viime aikojen käytöstä... ehkä se riekkuminen ja rähinöinti on vain koirakohtaista.

Allekirjoitus: Hane (ranskanbulldoggi+husky/karhukoira)
+Maatiaskisut Alma,Jore ja Peppi

Meilläkin on ihan miten sattuu. Ei välttämättä päivä tai koirakohtaistakaan. Tänään ei rähistä tolle, mutta huomenna saatetaan rähistä. Tänäänkin hirveet rähinät russelille ja hetken päästä bichonille ei mitään. Olis kyllä joskus ihan kiva tietää mitä ton päässä liikkuu. Ehkä osais vähän ennakoidakkin, kun tietäisi mikä tai kuka laukaisee rähinän, missä tilanteessa ja miten. Mutta ei voi tietää, kun aina jotain menee eritavalla.

Allekirjoitus: Donna, kultainennoutaja/karjalan karhukoira cocktail 7.2-03
Rontti, saksanpaimenkoiracocktail -09 sekä pikkusakki.

Meillä tuottaa ohittaminen sillointällöin ongelmaa, varsinkin jos toinen koira alkaa haukkua yms. Twiggy nostaa silloin metakan..tätä ollaan yritetty kitkeä pois mutta ei vielä ole kokonaan onnistunut. Namipalat ei millään tunnun kiinnostavan koiraa, voisiko vesisuihku tehota tähän?

Allekirjoitus: Mun mielipide ei ehkä ole sun mielipide
T: Twiggy (Mittelspitz,Karhukoira/suomenpystykorva)

Kannattaisi ehkä vaihtaa suuntaa Siten pystyy harjoittelemaan niin pitkään, kunnes onnistuu. Vaatii kärsivällisyyttä ja katseiden kestämistä, mutta suunnanvaihto kannattaa pidemmän päälle. Heti, kun koira mielestäsi käyttäytyy huonosti (vetää, haukkuu, hyppii, mitä vain, omistaja itse määrittelee miten haluaa koiran ohittavan), vaihdat äkisti suuntaa. Eli pidät koiran niin lyhyellä, sivulla, että suunnanvaihto käy nopeasti. Ei tarvitse edes sanoa mitään. Vasta, kun "väärään" suuntaan koira menee niin kuin haluat, vaihdatte takasin suuntaa ja taas käännös ympäri kun ei mene hyvin. Kannatta tehostaa oikeaa suoristusta nameilla/kehuilla/lelulla, jotta jää vielä paremmin muistiin ja nopeutuu oppiminen, ja väärää suoristusta voi halutessaan tehostaa, esim. sanoo Ei, kun koira alkaa vetää ja kääntyy ympäri. Tai ruiskauttaa vettä :P
Pikkuhiljaa vesisuihkaus tai Ei alkaa riittämään ja pikku hiljaa kumpaakaan ei ehkä tarvita, koska koira alkaa oppia nätin ohittamisen..?
Sysin kanssa olen nyt kokeillut tuota suunnanvaihtoa ja hyvin on toiminut. Sen ansiosta ollaan jopa kontaktissa ohitettu

Allekirjoitus: -Tyttö joka unohti hengittää-

Kannattaisi ehkä vaihtaa suuntaa Siten pystyy harjoittelemaan niin pitkään, kunnes onnistuu. Vaatii kärsivällisyyttä ja katseiden kestämistä, mutta suunnanvaihto kannattaa pidemmän päälle. Heti, kun koira mielestäsi käyttäytyy huonosti (vetää, haukkuu, hyppii, mitä vain, omistaja itse määrittelee miten haluaa koiran ohittavan), vaihdat äkisti suuntaa. Eli pidät koiran niin lyhyellä, sivulla, että suunnanvaihto käy nopeasti. Ei tarvitse edes sanoa mitään. Vasta, kun "väärään" suuntaan koira menee niin kuin haluat, vaihdatte takasin suuntaa ja taas käännös ympäri kun ei mene hyvin. Kannatta tehostaa oikeaa suoristusta nameilla/kehuilla/lelulla, jotta jää vielä paremmin muistiin ja nopeutuu oppiminen, ja väärää suoristusta voi halutessaan tehostaa, esim. sanoo Ei, kun koira alkaa vetää ja kääntyy ympäri. Tai ruiskauttaa vettä :P
Pikkuhiljaa vesisuihkaus tai Ei alkaa riittämään ja pikku hiljaa kumpaakaan ei ehkä tarvita, koska koira alkaa oppia nätin ohittamisen..?
Sysin kanssa olen nyt kokeillut tuota suunnanvaihtoa ja hyvin on toiminut. Sen ansiosta ollaan jopa kontaktissa ohitettu

Allekirjoitus: -Tyttö joka unohti hengittää-

Ääh, sori tuli kaks samaa viestiä

Allekirjoitus: -Tyttö joka unohti hengittää-

Twister: Namipalat ei millään tunnun kiinnostavan koiraa, voisiko vesisuihku tehota tähän?
Varmasti, kun vain sumutat oikeaan aikaan. Kun kyttääminen, karvojen tai hännän nostaminen alkaa niin sillon suihkut kehiin. Suunnan vaihtaminenkin varmasti toimii ainankin, jos tuo kyttääminen on ongelma. Silloin itse ainankin selvästi huomaa milloin koira urkkii taaksepäin. Sen ettei saa kyttäillä varmasti koirakin pian tajuaa. Sitten voisi siirtyä suihkaisemaan, jos tuijottaa ohitustilanteessa. Itse tehostaisin suihkutusta eillä, hihnan nyppäisyllä tms. Riippuen koirasta ja tilanteesta.

Allekirjoitus: Donna, kultainennoutaja/karjalan karhukoira cocktail 7.2-03
Rontti, saksanpaimenkoiracocktail -09 sekä pikkusakki.

Meillä kanssa ollut tuo rähinä ongelmana lenkillä ja nyt sitten menin käymään ihan kouluttajalla kun alkoi itseltä keinot loppumaan. Meillä on todella pehmeä koira ja koska meillä oli mennyt luottamus irtokoiran päästyä käymään päälle enkä ollut itse ehtinyt väliin niin tilanne ei todellakaan olisi selvinnyt nameilla. Mutta ihme kyllä meillä koira ei ole enää rähissyt sen ensimmäisen käynnin jälkeen ja sain muitakin neuvoja joilla rakennan luottamusta takaisin meidän välille. Mua neuvottiin kieltämään koiraa napakasti heti kun huomaan että se alkaa tuijottaa, vaania ym. toista koiraa ja jos ei ensimmäinen kielto auta niin sitten voi vaikka polkaista hieman jalalla maahan samalla kun sanoo EI. Meillä se auttoi ja nykyään koira katsoo heti minua jos joudun kieltämään (odottaa seuraavaa ohjettani) ja ohittaa toiset koirat rennosti. Me ollaan kyllä vielä alussa, mutta alku ainakin vaikuttaa lupaavalta enkä joudu kokoaika olemaan kieltämässä vaan hakee usein kontaktia oma aloitteisesti toisen koiran lähestyessä. Itse tein sen mokan oman koiran kanssa, että koska koirani on todella vahva ja riehui hihnassa sakemannin nähdessään aivan kamalasti ( päälle käynyt koira oli sakemanni) niin jouduin ottamaan koiraa lyhyemmälle hihnalle, että sain sen pidettyä eli tulin vain vahvistaneeksi koirani epävarmuutta ja tarvetta suojella minuakin . Nyt mennään hihna ihan löysällä kahdella sormella taluttaen tosin sakemanneja ei ole vielä tullut vastaan eli se on vielä testaamatta. Suosittelen kyllä menemistä joko kurssille tai yksityistunnille jos tuntuu ettei itse saa tuloksia aikaan, meillä ainakin auttoi

Allekirjoitus:

Otin nyt tuon ohittamisen ihan alusta leikkauksen jälkeen.Ollaan otettu reilusti koiriin etäisyyttä ja istuttu ja kateltu kauempaa ja syöty juustoa. Jos sitten pääsis tästä etenemään pikkuhiljaa lähemmäs hiiiitaaasti..

Allekirjoitus: Hane (ranskanbulldoggi+husky/karhukoira)
+Maatiaskisut Alma,Jore ja Peppi

Aloittaako teidän koiranne tuon ohitusrähinän jo kuinka kaukaa kun näkee toisen koiran tulevan vastaan? Vaikuttaako vastaantulevan koiran käytös oman koiran käyttäytymiseen ohittamisessa?
Manta on satunnainen ongelmaohittaja, eli se rähähtää ja hyökkii jos vastaan tulee isoja hiljaisia koiria. Jos vastaantuleva on vielä remmirähjämpi kuin Manta ja varsinkin räkyttävä pikkukoira, niin Manta vaan katsoo hämillään pitkin nenänvartta "onko tuo joku marsu, onko sillä kaikki okei kun noin räkyttää" -ilmeellä. Mutta auta armias, jos vastaan tulee iso koira hiljaa ja sievästi kävellen...
Mulla on ongelma siinä, että Manta nostaa karvat pystyyn ja rupeaa hiipimään jo toooodella kaukaa ennen ohitustilannetta. JOS siinä vaiheessa saisinkin sen vielä kiellolla lopettamaan (mitä en kyllä saa, tässä tilanteessa se on kuuro ja minua ei ole olemassakaan, vaikka jauhelihaa tunkis sen sieraimiin, niin ei mitään vaikutusta), mutta JOS niin tapahtuisi, niin jäljellä on vielä kymmeniä metrejä lisää, jolloin se ehtisi uudestaan aloittaa hiipimisen karvat pystyssä ja kamalasti vetäen.
Ja sitten meidän on myös todella vaikea ohittaa eräs piha, jossa on usein haukkuvat isot koirat. Joka ikinen kerta Manta nostaa siinä karvat pystyyn ja tekee hyökkäyksen, oli siellä pihassa niitä koiria tai ei.
Mutta joskus ohitukset menevät ihan kohtalaisen hyvin, tuo on ihan jossain korkeimman kädessä ja minun ymmärryksen ulkopuolella, miksi joskus nostetaan sellanen elämä.

Allekirjoitus:

Koitin muistella tuossa yks päivä rähinää vosia sitten. Silloin sen taisi laukaista vain vilahdus koirasta, mutta nykyään tulee vasta kohdilla. Kyttäys tosin alkaa aijemmin. En osaa matkaa sanoa, mutta kyllä se kyttääminen aika pitkälti alkaa koiran ollessa kiikarissa, vaikka jossain välissä joskus saattaakin vielä voida haistella puskaa. Kohti hyökkääminen kera armottoman rähinän tulee yleensä juuri ohitusvaiheessa eli koirakkojen ollessa "vieressä"

On myös tullu mietittyä, että mikähän näitä tilanteita yhdistää. Joskus nimittäin ohitus saattaa mennäkkin ihan siedettävästi. En sitä kuitenkaan sitä yhdistävää tekijää ole keksinyt. Tänään rähinät saa iso ja hiljainen, mutta huomenna ei. Joskus rähisevän pikkukoiran aloitettua ensin saan omani pidettyä hiljaisena, mutta joskus taas huuto alkaa ennen, kun toinen ehtii aloittaa.

Tota pihalle hyökkäilyä harrastetaan täälläkinpäin. Oli siellä sillä hetkellä ketään tai ei. Riittää, että siellä on joskus joku ollut.

Eipä miunkaan ymmärrys tunnu riittävän. Joko yhdistävää tekijää ei ole tai sitten olen vaan sokea.

Allekirjoitus: Donna, kultainennoutaja/karjalan karhukoira cocktail 7.2-03
Rontti, saksanpaimenkoiracocktail -09 sekä pikkusakki.

just kohdalla alkaa rähinä jos on tullakseen saattaa olla myös, että rieuhutaan ja inistään. Kyttääminen alkaa heti kun havaitsee vastaantulevan koiran ja rähinä useimmiten millilleen sillä kohdalla kun ohitetaan.
Sen verran tiedän, että jos tuon kanssa on epävarma se rähinä alkaa varmasti "Älä huoli mamma meikä hoitaa" , jos toinen rähisemällä rähisee rähistään takaisin, urokset varsinkin nuoret punainen vaate ja siihen vielä sitten päälle jackrusselit ja sen tyyppiset jotka aiheuttaa tapporähinän. Pitäisi varmaan hommata joku mukava russeli narttu tuolle kaveriksi, jos mielikuva vaikka muuttuisi.

Allekirjoitus: Hane (ranskanbulldoggi+husky/karhukoira)
+Maatiaskisut Alma,Jore ja Peppi

Meilläkin kyttäys alkaa heti, kun toinen koira on näkyvissä. Jos vastaan tulee rähisevä koira, on ohitus hieman helpompi, sillä Topi ei ole niin innoissaan menossa tekemään tuttavuutta. Eilen kokeilin, että istutin sen, kun toinen tuli vastaan. Joo kyllä se istui, mutta nousi koko ajan ylös, ja minä istutin ja istutin. Katsekontaktia ei ollut yhtään. Eipä kelvannut edes makupalat, sylkäisi vaan ulos. Tosin ne on vaan tavallisia papanoita, pitäisi koittaa jollain herkullisemmalla.

Topi siis aloittaa vetämisen, ja joskus myös vinkumisen, toisen koiran nähdessään, mutta sillä erotuksella teihin muihin, että se ei ole vihainen, vaan haluaa vaan kaikkien luokse erittäin paljon. Täytyy myöntää, että tämä taitaa olla mun oma moka. Pienenä, kun sitä saattoi kävelyllä päästää joskus tutustumaan, vähän erinäköisin koiriin (luin mukamas, että koiran on hyvä päästä tutustumaan kaikenlaisiin koiriin, joo ehkä, mutta tämä ois pitänyt tehdä pelkästään siellä koirapuistossa, eikä kävelyllä), että tottuu kaikenlaisiin, toki ei aina päässyt, mutta näemmä liian usein, ja tulos on nyt: Kaikkia rakastava koira..

Vinkkejä rakkaustautiselle?

Allekirjoitus: T/10/07 ja pötykkä. Ei minäminäminä, vaan mememe :)

Huge: Topi siis aloittaa vetämisen, ja joskus myös vinkumisen, toisen koiran nähdessään, mutta sillä erotuksella teihin muihin, että se ei ole vihainen, vaan haluaa vaan kaikkien luokse erittäin paljon. Täytyy myöntää, että tämä taitaa olla mun oma moka. Pienenä, kun sitä saattoi kävelyllä päästää joskus tutustumaan, vähän erinäköisin koiriin (luin mukamas, että koiran on hyvä päästä tutustumaan kaikenlaisiin koiriin, joo ehkä, mutta tämä ois pitänyt tehdä pelkästään siellä koirapuistossa, eikä kävelyllä), että tottuu kaikenlaisiin, toki ei aina päässyt, mutta näemmä liian usein, ja tulos on nyt: Kaikkia rakastava koira..

Vinkkejä rakkaustautiselle?


Hanehan oli ennen tuollainen ja on sekin saanut hihnassa toisia tavata. Vaikutus ilmeisesti vain päinvastainen tai sitten sillä ei erityisesti edes ole ollut vaikutusta. Yleinen riukkuminen ja ininä vaihtui vaan yksi kaunis päivä rähinäksi. Kannattaapi varmaan ainakin vaihtaa ne herkut joihinkin extra hyviin, koska ei ne tavis raksut varmaan ihanuudessaan päihitä toisia koiria. Meilläkin menee sisätiloissa koulutusnameina vielä raksut ilman häiriö tekijöitä, mutta jos niitä on pitää heti vaihtaa parempaan. Juusto on ykkös herkku ja sitten heti seuraavana lihapullat ja nakit. Meillä pelkät "ininä tahtoo tonne"-koirat saadaan tietyltä etäisyydeltä ohitettua ihan sillä, että syötän jatkuva virtana niitä juuston paloja. Tungen vaan ihan nokkaan kiinni ja heti putkeen seuraavaa niin kauan kun koiraa ei enää ole näköpiirissä.

Olen muuten miettinyt sitä, että minkä takia tuo otus loppupeleistä räyhää. Varmaan se on jonkinlaista epävarmuutta, mutta ei ainakaan pelkoa. Vai voiko olla?Häntä mahdollisimman korkeella pystyssä, korvat täysin pystyssä, mutta toisaalta niskakarvat on aina täysin pystyssä jos räyhätään isommalle koiralle. Ne saattaa toisaalta nousta pelkästään siitä, että haistaa toisen koiran.

Allekirjoitus: Hane (ranskanbulldoggi+husky/karhukoira)
+Maatiaskisut Alma,Jore ja Peppi

Täällä myöskin yksi erittäin fiksu omistaja, joka kuvitteli hihnassa moikkaamisen olevan erittäin fiksua. Alkujaanhan ne luokse menemiset ja ininärähinät oli tosiaan vaan niitä, että luokse päästävä. Sillon elettiin aikaa, jollon moikattiinkin kaikki ketkä vaan suinkin voitiin. Ehkä se hiljaisuus oli yksi syy. Paha moka, todella paha. Siitä varmaan lähtösin ohitusongelmat, jotka tosiaan ajan saatossa vaihtui tapporähinöiksi. Ennen sentään saattoi ääni olla paha, muttei mitään tapahtua. Nyt etenkin leikkauksen jäljiltä kyllä varmasti on juuri sitä miltä näyttää ehkäpä joka toiselle.

Yleensä epävarmat koirat rähisee. Vaikka ko. tilanteissa oman otuksen tajuaminen tuottaa tuskaa niin varmasti epävarmuus on meilläkin osasyyllinen. Donna on kuitenkin toisinaan kovin arka, vaikka egoiluakin on joskus selvästi. Myöskään en sulje meidän kohdalla jo pinttynyttä tapaa pois. Kaikkia, kun ei rähjää, mutta nekään eivät ole mitenkään yhteydessä toisiinsa. Ja jotenkin hankala kuvitella tuon pelkäävän jotain minimaalista chihuahuaa, joita on kyllä lähiaikoina ohitettu ihan hyvällä menestyksellä. Kääpiöpinseriä taas ei, joka myöskin rähisee. Jotain arkuuden, epävarmuuden, egoilun ja pinttyneen tavan välimuotoa taitaa olla.

Allekirjoitus: Donna, kultainennoutaja/karjalan karhukoira cocktail 7.2-03
Rontti, saksanpaimenkoiracocktail -09 sekä pikkusakki.

Jemina: Ja jotenkin hankala kuvitella tuon pelkäävän jotain minimaalista chihuahuaa

En voi muuten ymmärtää miten suuremmat koirat voi mieltää ne kuitenkin vielä koiriksi. Luulisi että menisi ihan huomaamatta ohi, jos ne ei ääntä pidä. Mutta kun ei. Hauskaa muuten kun kissojen taluttelijoita joskus ohittaa niin tuntuvat olevan aina vähän paniikissa. Niille sitten vaan heilautetaan vähän häntää ja jatketaan matkaa kun mamma käskee. Tuo on varmaan saanut elämänsä aikana ihan liikaa kissaseuraa...

Allekirjoitus: Hane (ranskanbulldoggi+husky/karhukoira)
+Maatiaskisut Alma,Jore ja Peppi

butter: En voi muuten ymmärtää miten suuremmat koirat voi mieltää ne kuitenkin vielä koiriksi.
Tätä samaa oon miettiny miekin. Donna tykkää hirveesti yhdestä naapurin chihupojasta. Ehkä sen ansiota, että niitä jopa saatetaan ohitella kunnolla. Mutta se koko. Donna saa pahimmat raivokohtaukset kissoille. Ihme, että erottaa ne kuitenkin toisistaan

Allekirjoitus: Donna, kultainennoutaja/karjalan karhukoira cocktail 7.2-03
Rontti, saksanpaimenkoiracocktail -09 sekä pikkusakki.
Tämä aihe on lukittu. Siihen ei voi lähettää vastauksia.
Paikalla on: 1 vierasta ja 1 jäsentä (Jemina) Eniten käyttäjiä paikalla: 84 (11 Maalis 2010 11:32)