Sekarotuiset.net

• Lähetetty: 19 Tammi 2009 15:00 Muokkasi: MariaM
• Vastaa 

Eli meille tuli muutama viikko sitten koiranpentu. Ennestään talostamme löytyy kaksi 3 vuoden ikäistä kissaa ja yksi kani. Nyt onkin sitten totuttelun paikka kaikilla lemmikeillä! Pari kertaa on pentu meinannut saada kissoilta selkäänsä, mutta toistaiseksi ollaan vielä haavereilta vältytty .

Kysymys kuuluukin, kauanko teillä on mennyt että kissanne ja koiranne ovat tottuneet toisiinsa, vai ovatko ? Kumpi tuli ensin, kissa vai koira? Ja montako kertaa olette joutuneet turvautumaan eläinlääkärin apuun haavojen paikkaamisessa ? Entä oletteko käyttäneet minkäänlaisia opetusmenetelmiä tutustuttamisen avuksi vai onko tutustuminen tapahtunut ajan kanssa?

Myös kaikesta muustakin aiheeseen liittyvästä voi kertoa !

• Lähetetty: 19 Tammi 2009 15:15
• Vastaa 

Meillä on noita tuloja ollut puolin ja toisin, milloin on tullut koiranpentu kissojen luo ja milloin kissanpentu koirien luo. Me on annettu yleensä eläinten tutustua heti toisiinsa valvotuissa oloissa. Tilanteen mukaan on sitten katottu, että laitetaanko esim. yöksi väliovia kiinni ja eristetään eläimiä aluksi, jotta saamme itse nukkua. Tää on kyllä ollu yleensä aika harvinaista eli ei oo menny kovinkaan montaa päivää, kun koko porukka on yhtä suurta laumaa. Voi olla, että meille on sattunu sellasia yksilöitä, joiden kanssa ei oo ollu ongelmaa, mut oon tosi tyytyväinen ollu tilanteiden kehittymiseen. Vaurioita ei oo tullu koskaan. Mutta tosiaan me ei oo ite puututtu millään lailla tossa tutustumisvaiheessa, vaan on annettu eläinten hoitaa tuo puoli ihan itse. Toki valvomme tilannetta koko ajan toimimalla ite rauhallisesti ja ikäänkuin touhuamalla omiamme emmekä millään tavalla ole näyttäneet, että "tässäpä meillä on nyt uusi tilanne".

• Lähetetty: 20 Tammi 2009 11:59
• Vastaa 

Samoin mulla on tullu totutettua kissoja ja koiria useasti. Aikuisten, koirapelkoisten kissojen kanssa olen edennyt hyvin hitaasti ja valvotusti, ja kieltänyt koiraa kun kissa on murissut. Pikkuhiljaa nämäkin ovat pakon edessä tottuneet, eli olen vain pitänyt samassa huoneessa ja ruokkinut ym, jotta on ollut pakko tottua. Ottanut samaan huoneeseen nukkumaan yms. Viimeksi mummolassa eräs, eniten totuttamani kissa jopa puski Sysiä ja kehräsi Se ei pelännyt sitä enää ollenkaan viikon totutuksen jälkeen.
Pennut sopeutuvat aina helpommin, kun ei ole huonoja kokemuksia.

Muuten, ystäväni luona kun koirat leikkivät pihalla, ystävän kissa hyökkäsi yhtäkkiä niiden kimppuun sähisten. En ole nähnyt moista. Koirat kyllä lopettivat leikin Kissa ei antanut niiden ruveta leikkimään enää uudestaan vaan meni väliin. Yrittikö aikuinen kissa puolustaa "laumaansa" (ystävääni ja koiraansa) vai miksi ihmeessä toimi noin??!

• Lähetetty: 20 Tammi 2009 12:30
• Vastaa 

Muriseeko kissatkin

• Lähetetty: 20 Tammi 2009 13:14
• Vastaa 

Murisee ja kovasti tarvittaessa.

• Lähetetty: 20 Tammi 2009 13:21
• Vastaa 

Jjep, kyllä ne osaa murista . Kanin murina se vasta huvittavaa onkin, nekin osaavat sen taidon ! Meidän talossa on kani se joka määrää, se on pistänyt jo molemmat kissat ojennukseen ja toissapäivänä tuli koirallekin selväksi kuka on pomo !

• Lähetetty: 20 Tammi 2009 14:06
• Vastaa 

Joo, niin mieki oon huomannu, että kissat ne yleensä ovat pomoja riippumatta siitä, kuka taloon on ensin tullut. Niillä on niiiiiiin käsittämätön itsetunto, että oksat pois ja puol latvaa.

Tuo kanin murina ois kiva kuulla...kaniahan miulla ei vielä ookkaan...

No joo, ei kuulema saa ottaa enää yhtään elukkaa, mut jos sitten kun marsuista aika jättää...

• Lähetetty: 20 Tammi 2009 14:30 Muokkasi: butter
• Vastaa 

Meillä on noita "murisijoita" 3 hane koittaa vielä vuodenkin jälkeen kutsua niitä kovasti leikkimään vaikkeivat ikinä siihen mukaan lähde. Joren kanssa ovat kavereita ja nukkuvat kylki kyljessä ja syövät samasta kupista (hane antaa joren syödä aina omista kupistaan jos kissa kerkeää sinne ensin) Alma ei hanesta välitä millään tavalla ja peppi on edelleen välillä sotajalalla poikaa vastaan. Vammoja ei ole tähän mennessä tullut, koira ei tee kissoille ikinä mitään pahaa vaikka "kuka täällä määrää"-taisteluita käydään edelleen pepin ja hanen kesken vaikka parhaasta sohva paikasta edelleen. Porukoitten vanhat kissat ottivat hanen alusta lähtien tosi rennosti ei nuo varmaan kyllä korvaa lotkauttaisi vaikka sisälle kävelisi karhu. Suojelen kyllä niitä hanen päähänpistoilta jonkin verran. Vanhat herrat kun ei välitä vaikka koira raahaisi niitä niskasta. Ollaan siskon kanssa tultu siihen tulokseen että ovat varmaan jotenkin sisäsiittoisia ja vajaita kuka nyt puskee valtavaa äänen nopeudella liikkuvaa hirviötä ensimmäisellä tapaamis kerralla nokkaan. Paremmin kissat kyllä tottuu enempi itsensä kokoisiin koiriin mitä nyt asiasta on kokemusta.
Meillä nukutaankin kaikki samassa petissä ja se "isin" kainalopaikka ois kaikkien mielestä paras.

• Lähetetty: 20 Tammi 2009 15:00
• Vastaa 

Joopajoo, niin meilläkin on tungossa petissä: kaksi koiraa, kaksi kissaa ja sitten me vähemmän karvaiset...isäntä aina leukailee, että "hae nyt ne hemmetin jyrsijätkin vielä tänne ja hei äsken tuossa tontin reunalla köpötteli supikoira, haetaan sekin viereen nukkumaan..." Mutkun on niin ihanan lämmin nukkua yhdessä .

• Lähetetty: 20 Tammi 2009 15:31
• Vastaa 

Meillä uskaltaa vaan toinen kissa tulla sänkyyn nukkumaan sillon ku koira on siinä. Toinen pysyy koirasta visusti kaukana

• Lähetetty: 20 Tammi 2009 17:44 Muokkasi: Huge
• Vastaa 

Yhyy.. miksi mun kans ei nuku koskaan kukaa Ukkoki nykyää harvemmin, kun luuraa vaan töiden parissa muilla mailla. Topia olen kovasti yrittänyt opettaa, mut ei se oikee diggaa.. Mun on siiiiis PakkO saada joku lämmittäjä

• Lähetetty: 21 Tammi 2009 09:02
• Vastaa 

Tylsä topi Avo kun lähtee aamu yöllä töihin hane hyppää/ siirtyy välittömästi avon puolen tyynyille nukkumaan ja kuuluu tyytyväinen "yyyyggghhhhhpuuuhh". Joskus yöllä herrat herättää minut sillä kun yks on noussut vessaan ja hane hypännyt automaattisesti siihen paikalle eikä tahtoisi liikkua mihinkään.
Porukoilla kissat tietää ettei sänkyyn ole tulemista, mutta hanella on melkein tullut tavaksi seurata vaivihkaa isääni (joka tosiaan menee nukkumaan lähes aina ennen kymmentä) sänkyyn. Sieltä tulee useimmiten äkkilähtö.

• Lähetetty: 21 Tammi 2009 09:06
• Vastaa 

Huge: hyy.. miksi mun kans ei nuku koskaan kukaa Ukkoki nykyää harvemmin, kun luuraa vaan töiden parissa muilla mailla. Topia olen kovasti yrittänyt opettaa, mut ei se oikee diggaa.. Mun on siiiiis PakkO saada joku lämmittäjä

Hei tuli muuten mieleen, että ei hanekaan sängyssä hirveesti viihtynyt ennen kuin pallit poistettiin topi voi vielä hyvinkin oppia.

• Lähetetty: 21 Tammi 2009 11:45
• Vastaa 

Hei muuten juu.. se on ruvennut pallien poiston jälkeen sohvallakin salaa nukkumaan, kun kukaan ei muka nää sitä. Mutta heti jos itse kattoo telkkuu ja loikoilee sohvalla, Topi ei varmasti sinne tule ;D Mutta ehkä se vielä..

Mun täytyy seuraavaks koiraks sit laittaa semmonen lyhytkarvanen ja oikeen paleleva kaveri, niin johan joku varmasti tulee munkin peiton alle

• Lähetetty: 21 Tammi 2009 16:34
• Vastaa 

Meillä on yksi kissoista ja koira ihan ylimmät ystävykset. kun ovat yhtä aikaa sisällä, niin perälläin kuljetaan joka paikkaan, ja tökitään toinen toistaan kuonolla. On huvittava näky kun on pieni kissa ja iso koira

• Lähetetty: 21 Tammi 2009 18:12
• Vastaa 

http://irc-galleria.net/view.php?nick=mailuk&image _id=97141058 hih

• Lähetetty: 21 Tammi 2009 19:15
• Vastaa 

On niin sävy sävyyn että

• Lähetetty: 21 Tammi 2009 19:28
• Vastaa 

Ehkä ne on just siks löytäneet toisensa ;)

• Lähetetty: 21 Tammi 2009 20:59
• Vastaa 

Oi vitsi, vähän ihku kuva!

• Lähetetty: 22 Tammi 2009 07:00
• Vastaa 

On tosiaan ihan mahtava kuva .

Heräsimme tänä aamuna aivan käsittämättömän kovaan kehräykseen ja aloimme etsiä Harmi-kisua (4 kk) ja kappas vaan, sieltähän se löytyi Lolan hännän alta lämpimästä...aina pitäis olla kamera hollilla

• Lähetetty: 22 Tammi 2009 09:11 Muokkasi: Pipsukka
• Vastaa 

Borderstiffi, mie olen herrännyt muutamana edellisenä yönä kans kovaan kehräykseen...paitsi ettei Paavo ole ollu hännän alla vaan Pipsan tissiä imemässä
Pipsa ei oikein tunnu tykkäävän asiasta, mutta ei ärähdäkkään. Koittaa päästä karkuun, mutta kun tuo Paavo tuntuu olevan vähän itseppäinen ja hullunrohkeakin niin eikun perässä ja tissille vaikka väkisin.

Itteä vähän huvittaakin se jahtaus (paitsi puol 4 aamulla), mutta Pipsaa ei naurata..pikkasen jo tuntuu stressaavan.
En oikein tiedä mikä olis paras suhtautumistapa, yhtenä yönä nostin Paavon pojan huoneeseen yöksi, ettei päässy kimppuun ja toinen sai nukkua rauhassa .

Kaveri oli sitä mieltä, että pitäis antaa Pipsan ite hoitaa asia, mutta entäs kun ei hoida? Karkuun vaan luikkii häntä koipien välissä...ja läähättää (eli stressaa?)
Muuten ne on ihan kaverit jo, tosin Pipsa on alkanu istumaan Paavon päälle Paavo on sen verran nopea, ettei ole montaakaan kertaa osunu kyllä

Tuohon tissinjahtaamiseen jos jollakulla olis vinkkejä...?
Kävi mielessä sekin, että kun Pipsalla oli ne juoksut vasta, niin eihän tuo imeminen laukaise valeraskautta?
Paavo tuli meille luovutusikäisenä ja emo oli jo vierottanu sen.

• Lähetetty: 22 Tammi 2009 15:48 Muokkasi: Jenna85
• Vastaa 

Noin 4 vuotta sitten saapui pieni kittilä the kissinpentu.
3vuotta sitten saapui thö Koira.
Noin 3 v ovat eläneet yhdessä ja 2 kertaa ovat suostuneet nukkumaan samassa paikassa. 2 metrin hajuraolla.

Kissa on pari kertaa tirvaissut koiraa joka onkin oppinut sittemmin varomaan teräviä kynsiä. Hyvä vain, en halua tulla kotiin ja tavata koiraa silmä poskella.

Ja nykyään nää 2 pidetään erillään meidän työpäivien ajan, ihan varuiksi ja myös siksi, että tällä hetkellä asunnossa niin paljon kallista tavaraa, että niitä ei mielellään näkisi rikkoiutuneina.

Leikkivät myöskin jahtausta, ja kilpailevat meidän ihmisten suosiosta.

Alku oli aika jännää aikaa, mutta hyvin ne loppujen lopuksi tottuivat toisiinsa.

• Lähetetty: 24 Tammi 2009 21:16
• Vastaa 

Meillä on kaksi koiraa 5- ja 2- vuotiaat keskikokoiset sekoitustytöt. Eilen tuli kissanpentu ja nyt yritellään totuttaa näitä toisiinsa. Nuorempi koirista on aivan vauhkona kisun perään, läähättää ja uikuttaa taukoomatta. Vanhempi ottaa hieman rauhallisemmin. Meillä menee yläkertaan niin jyrkät rappuset etteivät koirat sinne pääse, kissalla on koiravapaa alue. Kun koirien kanssa tulee pihalta ne molemmat juoksevat vauhkoina ulisten koko alakerran useaan oteeseen läpi etsien kissaa. Ollaan kokeiltu niin että kissa on kainalossa ja tarjottu sen takapäätä haisteltavaksi, vanhempi koirista yrittää nyplätä sitä ja nuorempi vain haistelee. Jos kissa on pää koiria kohti se sähisee tai räppää kynsillään jos koirat tulevat liian lähelle. Löytyisikö vielä vinkkejä helppottamaan meidän yhteistä alkutaivalta??

• Lähetetty: 25 Tammi 2009 08:50
• Vastaa 

antaa kissan tulla olla omissa oloissaan jos haluaa ja tulla tutustumaan itse jos niin haluaa. Tottuvat ensin toistensa hajuihin. Kissalta voi leikata etutassujen kynnet jos pelkää koirien puolesta. Me tehtiin niin yhden kissan kohdalla alkuun. Jos koirat eivät ole ennestään tottuneet kissoihin voi kyllä olla vähän riski altis homma. Muistan yhden lapsuuteni koiran joka tappoi kissan joka epäonnekseen tuli liian lähelle tarhaa. En nyt halua pelotella tiedän kyllä paljon tapauksia missä koira ei ole ennen kissoja tavannut ja on silti aikuisena oppinut sellaisen kanssa rinnakkain elämään. Hitaasti hyvä tulee.. Kissalle voi ostaa feromoni haihduttimen apteeksista helpottamaan oloa jos siltä tuntuu.

• Lähetetty: 28 Tammi 2009 15:21
• Vastaa 

Meidän pennulla on tapana jahdata noita meidän kissoja. Öisin ne saattavat nukkua ihan rauhassa jopa samassa sängyssä mutta päivisin alkaa ajojahti. Meilläkin on kissoille näin alkuun koiravapaita alueita missä saavat olla rauhassa. Toivottavasti Vili lopettaa tuon kissojen jahtaamisen kuitenkin pian, sillä toinen kissoistamme on melko arka tuon koiran suhteen eikä se päiväsaikaan uskalla liikkua juuri ollenkaan. Toinen kissa ei välitä koiruudesta oikeastaan enään ollenkaan vaan on heti kynnet ojossa jos koira tulee liian lähelle. Se ei vaivaudu enään juoksemaan edes karkuun .

• Lähetetty: 24 Huhti 2009 09:31
• Vastaa 

Meillä asustelee 9kk ikäinen kissa neiti Viiru ja n. kaks viikkoa sitten tuli 7kk ikäinen koira neiti Nana. Hyvin ovat tulleet toimeen. Mitä nyt Viiru aina välillä Nanaa vähän kuonolle läpsii, joskus ihan kynsien kanssa mutta useasti läimäyttää ettei edes kynnet ole esillä.
Sitten Viiru sähisee välillä, ja ku Nana kääntää selän niin eiköhän Viiru lähde ajattamaan sitä Vuorotellen ajattavat toisiaan..
Nanan kuonolle tulleista jäljistä ei ole tullut ollenkaan verta, ovat niin pieniä jälkiä.. Ja Nana menee silti vaan uudelleen ja uudelleen lähelle vaikka tietää että viiru ei tykkää jos liian lähelle tullaan..

• Lähetetty: 5 Kesä 2009 12:36
• Vastaa 

Meillä on kans 4-vuotias kolli Aleksi ja 1½ viikkoa sitten tuli perheeseen uusi karvavauvamme Arvi(isä oli suomenpystykorva ja emo puoliks suomenpystykorva). Molemmat ovat kiinnostuneita toisistaan ja normaalisti päivät sujuu ilman suurempia ongelmia, mutta Arvi haluais kovasti välillä leikkiä Aleksin kanssa ja riehaantuessa pomppii ja haukkuu, jolloin Aleksilla menee hermot ja pataan tulee. Koskaan ei tosin ole käytetty kynsiä, lähinnä tassusta on tullut päin näköä. Aleksi haistelee Arvia vain silloin jos se nukkuu tai jos on muuten väsähtänyt leikeistä. Tiedä sitten kauan kestää ennen kun tottuvat toisiinsa. Ollaan pyritty torumaan Arvia mikäli se haukkuu Aleksille, mutta so far kaikuu kuuroille korville.

Eilen tosin sattui jotain odottamatonta. Arvi oli taas vaihteeksi jäähyllä vessassa(joutuu aina puremisen jälkeen eristykseen)ja ulisi siellä normaaliin tapaansa...Aleksi tuli vessan oven eteen ja yritti tassulla avata ovea, sitten se kääntyi muhun päin ja mauku ihan kuin sanoakseen: Hei, päästä se kaveri nyt pois. Kun Arvi rauhoittui avasin oven ja olin varma, että Aleksi juoksee samalla karkuun...Sen sijaan se meni vessaan, jossa Arvi makasi murtuneen näköisenä, haisteli Arvia hetken ihan kun olisi tarkistanut onko kaikki kunnossa ja lähti sitten pois.
Kai niistä joskus kaverit tulee...

• Lähetetty: 5 Kesä 2009 13:50 Muokkasi: butter
• Vastaa 

Meillä on nyt vuoden ollut tuota meininkiä ^ enkä odota enää että noista tulisi mitenkään sen läheisempiä sietävätpä toisiaan kuitenkin.Aina kun lenkiltä palataan haistellaan tohkeissaan ovella, että moro missäs olit ja yksi kissoista lähentelee hanea mistä koira nyt on lähinnä nolon näköisenä, että annat turpaan kuitenkin jos tästä innostun. Turpaan tulee tosiaan jos hane yrittää leikittää katteja edelleen. Ja kieltäminen ja aresti ei ole saanut herraa jättämään kissoja lopullisesti rauhaan aina pitää yrittää, että josko se nyt leikkisi.

• Lähetetty: 5 Kesä 2009 15:02
• Vastaa 

Joo en mäkään usko, et noista meidän yksilöistä mitään bestiksiä ikinä tulee, mutta kunhan nyt tulevat toimeen eikä tarvitse koko ajan vahtia, että onks ne nyt toistensa kurkussa kiinni. Edellisten koirien ja kissojen kanssa kesti vuosia ennen kuin tottuivat kunnolla toisiinsa. Eli periaatteessa piti odottaa, että koira kasvoi pentuiän ohi ja rauhoittuu hieman. Meidän katit kun on aina ollut hieman nyrpeitä muita kohtaan ja hitaasti lämpiäviä yksilöitä

• Lähetetty: 4 Heinä 2009 14:45
• Vastaa 

meillä on 3 kissaa ja muutama viikko sitten tuli
tuo koiran pentu.hyvin ovat sopeutuneet.kissat olivat
olleet hyviä kamuja edellisen koiramme kanssa(lopettettiin 2 kk sitten)
eli kissat olivat tottuneet koiriin.nuorin kissamme oli edellisen koiramme
hyvä ystävä.puski,nukku koiran vieressä ja leikki.kun koiramme
sitten lopettettiin kissamme kaipasi sitä kamalasti.vonku kaikki
peevelin yöt ja etti ystäväänsä.se oli kamalaa myös meistä ihmisistä.
nyt on nuorimmalla kissalla taas koirakaveri ja rallia ne vetää
nuorin kissa on myös ruvennut puskemaan pentua,vanhemmat kissat
eivät juuri pennusta välitä