Sekarotuiset.net

• Lähetetty: 3 Helmi 2008 14:22
• Vastaa 

Meidän 1,5 vuotias Santtu alkoi perjantaita vasten yöllä saada kouristelukohtauksia. Jalat ei mene alta, mutta leuat lyövät loukkua ja suusta valuu kuolaa. Kramppi kattaa koko vartalon, mutta etenee päästä takaruumiiseen. Kohtaukset eivät meinanneet loppua koko perjantain aikana, vaan koiraan pistettiin kahteen kertaan rauhoittavia lääkkeitä ja otettiin verikokeet. Tuloksia odotellaan tiistaiksi. seuraava päivä meni jonnekin iltapäivään ennen kuin kohtauksia tuli uudestaan. Taas annettiin rauhoittavia. tänään ei ole kohtauksia ainakaan vielä ollut... Eletään pelossa tulevatko ne taas takaisin. Santtu on myös kamalan levoton. Kiertelee ympäriinsä eikä tahdo rauhoittua yhteen paikaan... Lisäksi se on ikään kuin unohtanut joitain asioita jotka on ennen osannut. Hädän hetkellä ei esimerkiksi tajua pyytää ulos asioille.
Onko kellään kokemusta epileptisestä koirasta? Mielessä pyörii pelko aivokasvaimesta, vaikka koira onkin noin nuori. Tähän asti ei muuta vaivaa ole ollu kuin allergia, ja nyt kuin salama kirkkaalta taivaalta iski tuommoinen kamala tauti.

• Lähetetty: 3 Helmi 2008 14:55
• Vastaa 

Kyllähän nuo oireet viittaisivat johonkin vakavaan. Voimia teille sinne.

• Lähetetty: 5 Helmi 2008 14:34
• Vastaa 

Siskon edesmennyt koira kärsi epilepsiasta. Alussa kohtauksia oli harvoin, mutta sitten ne alkoi lisääntymään. Kohtaukset oli aina melkein aamuyöstä. Loppu vaiheessa koiralla oli lääkitys, mutta sekään ei auttanut. Viimeisenä viikonloppuna koira sai 17 kohtausta, se oli kamalaa katsottavaa, ei voinut mitenkään koiraa auttaa, katsoa vaan että mitään ei ollut tiellä, että ei satuta itseään. Mut siskon koira oli taistelia, kesti 17 kohtausta mutta sitten sydän petti Ikävä on kova..nyyh..

Epilepsiaa sairastavan koiran kanssa on tärkeää että on sellainen säännöllinen elämän rytmi...

Voimia teille epilepsian kanssa! Itseltäni tuli nyt surullista tekstiä ja jäi hieman puoli tiehen....

• Lähetetty: 5 Helmi 2008 16:03
• Vastaa 

Meillä kultainen noutaja sairastui myöskin epilepsiaan mutta vasta vanhuuttaan. Se kaatuili ja menetti kroppansa hallinnan kohtauksen aikana. Sille kuitenkin auttoivat lääkkeet erittäin hyvin ja koira eleli tyytyväisenä vielä viisi vuotta diagnoosin jälkeen, kertaakan ei tullut kohtauksia lääkityksen aikana. Toivottavasti teille käy samalla tavalla ja saatte pitää karvaisen kaverinne mahdollismman pitkään.

• Lähetetty: 20 Helmi 2008 16:47
• Vastaa 

Kohta kolme viikkoa ilman kohtauksia... Verikokeet oli puhtaat, ja nyt vain popsitaan epilepsialääkkeitä.
Vähän kauhistuttaa lähteä viikoksi kotoa lappiin ja jättää koira vanhemmille. Minä kun kaipailin sitä jo viime reissunkin aikana, vaikka ei ollut edes mitään tämmöistä vielä tapahtunut

• Lähetetty: 20 Helmi 2008 20:10
• Vastaa 

Se on hienoa ettei uusia kohtauksia ole näkynyt. Toivottavasti pysyvät kans poissa.

• Lähetetty: 10 Huhti 2008 16:33
• Vastaa 

Minulla oli Labradorinnoutaja joka kärsi epilepsiasta. Ensimmäinen kohtaus tuli kun koira oli n. vuoden ikäinen. Kamalaa katseltavaa oli ja kun ei oikein tiennyt miten auttaa. Eläinlääkäri antoi sitten hyvin yksinkertaisen ennaltaehkäisevän neuvon, eli kun aavisti kohtauksen olevan tulossa (koira levoton,hakee läheisyyttä,läähättää paljon ja voimakkaasti) on hyvä antaa kaksi palaa sokeria tasoittamaan verensokerin määrää. Sitten rauhoitella koiraa sekä taputella että puhutella rauhallisesti. Tämä siis mikäli epilepsia EI OLE niin paha. MEillä kohtauksia tuli ensin silloin Nikin ollessa vuoden ikäinen, seuraava 5vuotiaana, ja sitten siitä aikalailla tasan vuoden välein. Kun koira täytti 9 kohtausta ei taasen ollut vuosiin ja viimeinen tuli kesällä -06 koiran ollessa 14...Silloin teimme raskaan päätöksen, kun kuitenkin päivälleen tasan vuosi sitten koiralla oli ollut raju lämpöhalvaus, että päästämme rakkaan pois kivuista. Epilepsia kohtauskin kun kesti puolisen tuntia ja kyse vanhasta koirasta, jonka sydän ei mielettömiä enää jaksa.

• Lähetetty: 15 Elo 2008 20:02
• Vastaa 

Meillä koira (8-vuotias) sai epileptisen kohtauksen viime toukokuussa, tämän jälkeen ei ole kohtauksia ollut ainaskaan toistaiseksi. Kohtauksen jälkeen Reko oli ihan pihalla ja agressiivinen: jahtasi minua pitkin alakertaa, jouduin pitämään kastelukannua ja tuolia edessä suojana. Silloin ei paljon naurattanut, mutta 5 minuuttia myöhemmin totteli jo käskyjä ja oli ok. Säikähdin ihan tolkuttomasti ja lenkkeilin jonkin aikaa koirulin kanssa kuonopannan kanssa, pelkäsin uutta kohtausta ja jos olisi uudestaan ollut kohtauksen jälkeen aggressiivinen tai vauhkoontuneena karannut...

Eläinlääkäri ei ollut kuitenkaan ollenkaan huolissaan, suositteli kuitenkin hormonitasojen laskemiseksi kastrointia, joka tehtiinkiin heinäkuussa. Eläinlääkärin mukaan suuri osa koirista saa ainakin yhden epileptisen kohtauksen elämänsä aikana syynä hormonit, stressi, korvatulehdus, lääkitys tai melkeimpä mikä tahansa muukin asia voi kohtauksen aiheuttaa...

Onko muilla ollut kokemuksia aggressiivisuudesta kohtauksen yhteydessä/jälkeen?

Raksu

• Lähetetty: 23 Elo 2008 10:59
• Vastaa 

Meillä on taas taisteltu kohtausten kanssa. Puoli vuotta meni hyvin ilman, mutta sitten aivan yllättäen tulivat takaisin. Viikko sitten tulivat taas oikein pahat, päälle jääneet kohtaukset jotka saatin katkaistua vasta laittamalla koissuli nukkumaan. Nyt on viikko taas mennyt ihan hyvin, paitsi että yksin jääminen onSantulle kamalan vaikeaa. Lääkitystä on lisätty ja viikon päästä otetaan kontrolli verikokeet.
Santtu kärsii myös alllergiasta, joka aiheuttaa kutinaa, ja tietysti sitä kautta stressiä... Ihana noidankehä.. Mutta eipä tuota rakasta ystävää haluaisi vielä joutua lähettämään sateenkaarisillallekaan, kun niin paljon on näitä hyviä hetkiä ja jaksoja, ja poika on niin nuorikin vielä. Mutta me alamme kyllä myös pohtia santuin kohdalla sitä, olisiko aika mennä eläinlääkäritädin luo ja tehdä jotain noille miehisille vaistoille.

• Lähetetty: 5 Syys 2008 09:54
• Vastaa 

Meillä taas toissayönä tuli kohtaus. Heräsin siihen, koira kun törmäsi seinään.

Kuinka suuret lääkitykset teillä on päällä?
Meillä barbivet 60 mg 1 1/4 aamuin illoin. Nyt luultavasti nostetaan taas..

• Lähetetty: 5 Syys 2008 11:35
• Vastaa 

Meillä syödään tällä hetkellä barbivet 60mg 4 tablettia aamuin illoin Aiemmin oli 2 tablettia mutta jouduttiin nostamaan. Mutta on kyseessä kyllä iso koirakin. Tällä viikolla otettiin verikokeet joiden mukaan lääkepitoisuus on hyvä ja sitä on tuostakin vielä varaa nostaa jos tarve vaatii ! En tiedä olisiko sitten käynyt niin, että tuo pienempi lääkemäärä ei enää jostain syystä imeytynyt kunnolla...

• Lähetetty: 5 Syys 2008 13:25
• Vastaa 

Mieheni äidin koiralla on epilepsia, ja sen laukaisee tosiaan stressi Lomalta töihin paluu, hoidossa oleminen, joskus juoksuiset nartut, voimia vaan sinne!

• Lähetetty: 5 Syys 2008 20:52 Muokkasi: Jenna85
• Vastaa 

SANTTU RAKAS!!!! Pelastit päiväni *halaa lujaa*

Meillä siis n 30 kg koira ja tosiaan mietitty, että voiko annostusta vielä nostaa. Nähtävästi mahdollista, ihanaa. Suuri kivi tippui sydämmeltäni.

Ehdin jo pelätä, että Rakkaimpani pitää laittaa multiin.

Kiitos kiitos!


LIS: Katsoin lähemmin tuota lappusta (paketin kylkiäisinä tullutta )ja OHHOH! Meillähän on ihan alimittainen lääkitys! ei ihme että poketin saa edelleen kohtauksia, kun lääkeannos on merkitty jollekin 5-15 kg koiralle.

Meiltä läks eläinlekuri vaihtoon kyllä nyt.

• Lähetetty: 6 Syys 2008 23:29
• Vastaa 

Kuulostaa jotenkin vähäiseltä tosiaan tuo 1 1/4 tablettia 30 kiloiselle. Meidän santtu painoi 40 kiloa silloin kun lääkitys aloitettiin ja silloin heti laitettiin 2 tablettia kahdesti päivässä. Eläinlääkärissä kannattaa käydä otattamassa verkoe josta analysoidaan barbivet pitoisuus niin siitä tietää, voiko annostusta lisätä vielä. Santulla on tuon 4 tabletin jälkeenkin vielä lisämisvaraa. Luojan kiitos.
Mitä tulee lekurin vaihtoon niin ite tein sen tempun santun kohdalla jo pari vuotta sitten, kun allergian ensi oireet alkoivat. Paikalliselle kunnaneläinlääkärille ehdotin, että jospa sillä on joku allergia, johon tämä vain totesi, että "no, tällä koiralla ei sitten vuoden ikäisenä ole karvaakaan ristissä"... Sen jälkeen mentiin yksityisen puolelle ja lujaa, eikä ole silti kamalan paljon kalliimpi. (Sanon minä joka viime viikolla köyhdyin yli 150 euroa santun eläinlääkäriin) Tekisi mieli käydä lääkärille näyttämässä, että tässä on nyt koira, jolla ei pitänyt olla ainuttakaan karvaa ristissä... Että omasta kokemuksesta suosittelen kyllä kokeilemaan toistakin lääkäriä jos vain vähänkään siltä tuntuu.
Koettakaahan Jenna jaksaa tekin tämän sairauden kanssa. Kyllä uskon että teidän koiralla on vielä edessä hyviä päiviä vähän runsaammalla lääkeannoksella. Ite niin hyvin tiedän sen, miltä tuntuu se tuska ja pelko siitä, että nytkö on se aika, kun rakkain ja uskollisin ystävä täytyisi päästää sateenkaarisillalle. Kolme viikkoa sitten edellisten kohtausten kanssa itse itkin ja valvoin koko yön kun mietin, että onko nyt jo aika luopua santusta. Onneksi saatiin vielä lisää päiviä. Toisaalta vielä elää mielessä pieni pelko,että tuleeko taas tänä yönä kohtaus...
Vaihdellaan vähän kuulumsia ja kokemuksia täällä ja toivotaan että meidän koiruudet saavat viettää vielä monia monia onnellisia vuosia täällä meidän kanssamme.
Tulipas oikein maraton kirjoitus varmaa pisin mitä koskaan oon johonkin foorumeille kirjoittanut

• Lähetetty: 9 Syys 2008 16:48
• Vastaa 

Soitin eläinlääkärille, käydään ensi torstaina verikokeissa ja katsellaan jatkoa.
Juu ei tuo ell oikein vakuuttanut.. Mutta käyn nyt verikokeet siellä ja sitten vaihdetaan toisaalle. (on vain niin pirusti noita paikkoja, ni ei tiedä mikä olisi oikeasti se hyvä)

Kyllähän tämän kanssa elää, mutta joka kohtauksen aikana ja jälkeen sitä on sydän syrjällään, tunnista muutamaan päivään! Aina saa pelätä ,että nytkö tuli jatkuva kohtaus

No mutta iloisempaa asiaa välillä

Rokin kanssa ollaan ulkoiltu paljon viimepäivinä ja löydetty uusia ihania paikkoja, jätkä tottelee paremmin vapaana kuin hihnassa ja on entistä ahneempi ruoan perään. *harkitsee roskiksen oven lukottamista*

Myös suojeluvietti on kasvanut entisestään (mikäli edes mahdollista) ja kauhulla odotan talven kusliukkaita kelejä..

Mutta terkut teille Santtu ja kiitos. että jaksat jakaa omia kokemuksiasi, se todella lämmittää ja helpottaa minun oloani!

-jenna-

• Lähetetty: 15 Syys 2008 19:50
• Vastaa 

Eilen naapurin venajänvinttikoira pääsi Rokin kimppuun, sai purtua ihan kunnolla ennenkuin sain sen per*****een hurtan häädettyä kauemmas ja lopulta kokonaan pois. Omistajansa keräsi koirat kasaan ja poistui paikalta sanomatta MITÄÄN

Meillä siis meni sunnuntai eläinlääkärissä.

Roki sitten oli tämän päivän aikana saanut epi-kohtauksen johtuen eilisestä.

Mua niin raivostuttaa sen akan käytös.. SEN koira kävi meidän päälle ilman MITÄÄN syytä.. ARHG!

Nyt Roki makaa kipuilevana tuossa vieressä. *snif*

• Lähetetty: 15 Syys 2008 20:07
• Vastaa 

Voi ei!
Minä olisin jo mennyt sanomaan naapurille suorat sanat ja ilmoitellut kaiken mailman eläinsuojeluviranomaiset läpi että täällä on koira joka käy toisten kimppuun.
Tuliko oikein pahoja vammoja? Säikähdys varmaan aiheutti sitten tuon kohtauksen. Onko teille tullut jo verikokeiden tuloksia?
Luin tuota aiempaa viestiäsi Jenna ja totesin, että meilläkin on tämä samainen ongelma yleensä kohtausten jälkeen, että ruoka maistuisi niin että koira varmaan popsisi varpaatkin jaloista jos saisi. Nyt on tosin pysyvästi ruokahalu parantunut, kun ennen herralle ei meinannut kelvata juuri mikään
Toivottavasti Roki paranee nopeasti vammoista ja kohtaukset pysyvät poissa. Santtu tuossa vieressä lähettää lajitoverille hännänheilutuksia ja toivottaa pikaista paranemista.

• Lähetetty: 16 Syys 2008 21:03
• Vastaa 

Roki sai viimeyönä kohtauksen ja oli saanut tänään TAAS kohtauksen.

Juu kyllä minä koitan kovasti stalkkailla sitä naapuria, mutta en ole onnistunut pahemmin.

Jotenkin toosi turtunut olo.

Uskon että rooroo sai kohtauksensa tänään siksi, kun olin aamulenkillä AIVAN hermona ja paniikissa.. Mun pitää lakata hermoilemasta niin koirakin relaa.

Venakon kulmahampaat nahasta läpi, koiralla koko selkä kipeä ku HelWettanan alin sija..

Tuloksia soittelen huomenna ja kerron lissää..


Tää tuntuu nyt ihan toivottamalta

• Lähetetty: 17 Syys 2008 10:27
• Vastaa 

Taitaa olla nyt niin, että poika on saanut tehtävänsä täällä maan pinnalla suoritettua.

viimeyönä 2 kohtausta, aamulla yksi... Jos vielä tulee niin ei ole muuta vaihtoehtoa..

Olen itkenyt koko yön, aamun ja itken edelleen.

Poika on ihan väsynyt ja levoton..

ja minä niin suruissani.

maailmani on romahtanut

• Lähetetty: 17 Syys 2008 17:09 Muokkasi: Santtu
• Vastaa 

en minä vielä heittäisi kirvestä kaivoon. voin kertoa että santtu sai kohtauksia 5 yön aikana kun ne päälle jäivät. Nyt voisi eläinlääkäriltä kysyä että olisko diabamia tai jotain millä pojan saisi nukkumaan ja kohtaukset katkaistua.
Santulla siis on todella ollut pahoja kohtaussarjoja. Puolen tunnin välein on ollut... Nyt vain huomattavasti vahvempi lääkeannos eläinlääkärin luvalla... Lisäksi minä ainakin kokeilisin vielä lääkkeen vaihtoa. Barbivet ei ole ainoa mahdollisuus..

• Lähetetty: 17 Syys 2008 18:49
• Vastaa 

No soitin sille omalle eläinlääkärille ja kerroin että poika saa nyt 1½ tabua aamuin illoin. Neiti oli sitä mieltä että annostus on LIIAN iso ja ettei sitä voi enää nostaa

Pitää kysyä ihan oikeasti joltain toiselta lekurilta mielipidettä.. 1430 tuli tärinäkohtaus: koira tajusi ja oli valpas, mutta makasi vain paikoillaan ja tärisi.. Voi olla että oli myös kipukohtaus..

Meillä on 1 pamisupponen hätätilannetta varten.

Että mulla on ihana mies, ja tietenkin sinä Santtu! Ei meidän elämämme voi näin loppua.. Kaikki on vielä kokematta.

Tuli ehkä kirjusteltua hätäisesti, mutta sen voi laittaa unettoman yön ja huolen piikkiin.
Eikös?

Nyt vauva näyttäis voivan ihan Ok.. Kävi jopa kirputtamassa varpaitani

• Lähetetty: 17 Syys 2008 19:58
• Vastaa 

kyllä minä ihmettelen tuota eläinlääkärin mielipidettä. Jos 30 kiliselle koiralle on sen mielestä 1,5 tablettia liikaa niin annappa kuulua meidän santusta joka painaa vain kymmenen kiloa enemmän ja syä tuon 4 tablettia aamuin illoin.
Yrittäkää vielä Rokin kanssa älkääkä luovuttako. Oman santtuni kanssa olin viimeksi kuukausi sitten pahassa tilanteessa kun kohtauksia tosiaan tuli jatkuvasti puolentoista vuorokauden ajan. Olin itse jo valmis päästämään santun sateenkaarisillalle ja itkin yhden yön valvoen, mutta suuri kiitos vanhemmilleni ja poikakaverilleni jotka sanoivat että eikö kuitenkin yritetä vielä. Ja santtu toipui vielä. Menkää tämä yö vaikka sitten niitten diabamien tai nukutusaineen voimalla (santulla oli viimeksi kanyyli suonessa, jolla laitettiin nukutusainetta heti kun virkosi niin että tuli kohtaus. Päivystävältä ei löytynyt kunnon rauhoittavia joilla olisi nukkunut) ja koeta huomenna kysyä jonkun toisen eläinlääkärin mielipidettä. Ite soittaisin varmaan jollekin yksityiselle eläinklinikalle ja kysyisin neuvoa. Ne on toki ehkä hitusen kalliimpia kuin ihan kunnan tai kaupungin eläinlääkäri, mutta mitäpä me emme rakkaittemme vuoksi tekisi.
Elän mukana teidän huolessa. Koskettaa niin läheisesti kun omalla kohdalla tietää mitä se suunnaton tuska ja huoli on, kun pelkää nähdäänkö yhdessä enää huomista.
Rokin levottomuus on varmaan sitä kohtauksien jälkitilaa, mikä on tosi inhottavaa kun se väsyttää koiraa ja siten laskee taas kohtauskynnystä.
Toivottavasti kaikki päättyy tälläkin kertaa parhain päin lopulta...

• Lähetetty: 17 Syys 2008 20:07 Muokkasi: Jenna85
• Vastaa 

juu mies se meilläkin sanoi, että "yritetään nyt vielä. "

Käytiin äsken ulkona ja poika oli iloinen oma touhottava itsensä. Hyppi ja riemuitsi.
DAPPI on loppu, pitää hakea uusi pullo huomenna!

Kyllä me vielä koitamme.

muoks klo 2331

30 min sitten kohtaus. annoin pamin. Jos vielä tulee niin me lähdetään tutkimaan koira pieneläinklinikalla. en varmasti valvo toista 24 tuntia putkeen.
ottakoot siellä verikokeet sun muut, mutta tän on loputtava.

Usko menee alaspäin ja vauhdilla.

• Lähetetty: 18 Syys 2008 11:41 Muokkasi: Jenna85
• Vastaa 

Huomenia.

Koira sai vielä 03.05 tärinäkohtauksen. sen jälkeen mie sammuin kuin saunalyhty ja mies sitten oli kuulema pitänyt vahtia.

Tultiin tunti sitten ell:n luota, kipulääkettä kylkeä varten ja luultavasti verikokeiden tulokset huomenna. Paino oli 27,1 kg ja kundi oli niin kauniisti ja kiltisti, vaikka kummastakin tassusta piti ottaa kokeet

Illalla käydään ukon kanssa hakemassa lisää pameja ja dappi.

Siihen asti. Morjens




Tärinät johtuivat ilmeisesti kivuista! Annoin pokelle 2 rimadyliä ja se rauhoittui
Ja minä tyhmä kun luulin , että ne ovat jonkin sortin lieviä epikohtauksia. No mutta parempi näin.

*lakkaa hössämästä ja menee jääkylmään suihkuun.*

• Lähetetty: 18 Syys 2008 15:36
• Vastaa 

Hyvä että teillä ollaan nyt edes hieman paremmassa jamassa. Osasiko eläinlääkäri sitten sanoa mitään muuta. Oliko kuinka positiivinen tai negatiivinen ja näin. Pitkin päivää on teidän poju pyörinyt mielessä ja heti kun pääsin kotiin koululta, ryntäsin tänne katsomaan, onko uusia kuulumisia.

• Lähetetty: 18 Syys 2008 17:27 Muokkasi: Jenna85
• Vastaa 

Oli se aika positiivinen, kehui koiraa ja kyseli miten jaksaa lenkkeillä, syökö ja juoko normaalisti, kuinka
ulostaminen?

Kertoili myös muista lääkkeistä ja katsoi samalla purujälkiä.

Haettiin äsken apteekista lisää niitä suppoja ja muistinpas ostaa sen dapinkin

Nyt on ihan hirmuinen siivousinto päällä Ja tottakai Roki osallistuu siihen.

Kipulääkkeet auttoivat selvästi, koira on rauhallisempi ja jotenkin semmonen , oma itsensä..
Nyt vaan sitten mietitään, millä estetään haavojen rapsuttelu Kun se takajalka sinne sitten yltääkin vaikka ell:lle sanoin toista.. Aina kun sanoo jotain, niin tietty se meneekin päinvastoin hehheh!

Kuinkas teillä Santtu nyt voidaan?

• Lähetetty: 18 Syys 2008 21:47
• Vastaa 

Meillä jaksellaan vaihteeksi hyvin. Santtukin on ollut edellisten kohtausten jälkeen ihanan pirteä. Oonkin miettinyt, että mahtoiko Santulla olla jonkinlaista masennusta tai jotain, kun oli siinä jotenkin niin alla päin. Nyt on ollut lenkeilläkin reippaampi. Toivottavasti tuo tämän hetkinen lääkitys vain pitää kohtaukset poissa. Vaikka lääkemäärää on verikokeiden perusteella mahdollisuus vieläkin lisätä, tuntuu ikävältä, kun 100 tabletin purkki barbivettiä kuluu alle kahdessa viikossa.
Käytittekö te Rokia yksityisellä klinikalla. Mielenkiinnosta kysyn että mitä siellä päin maksoi yksityinen eläinlääkäri, kun itse köyhdyin tässä muutama viikko sitten santun kanssa eläinlääkärillä 160 euroa siinä oli tosin yksi allergiatesti ja labramaksuja, mutta kirpaisi se silti siinä vaiheessa kun pankkikorttia eläinlääkärille ojensin.
voi miten toivonkaan että teilläkin olisi nyt epilepsian kanssa taistelu ohi ja Roki taas kunnossa. Ja että eläinlääkäriltä saataisiin verikokeista hyvät tulokset.
Saiko Rokikin nyt molempiin jalkoihin hienot karvattomat kohdat, joista otettiin verikokeet, kyselee santtu, jolla on toisessa jalassa kauas loistava karvaton lovi

• Lähetetty: 18 Syys 2008 22:45
• Vastaa 

Käytiin vuovetissä (enpä oo ikuna aatellut onko yksityinen...) ja köyhdyttiin 72 euroa pelkästä verikokeesta!
ja ei ole Rokilla karvattomia kohtia, Sille on aina törkätty piikit suoraan dessauksen jälkeen ja siinä sitten ooteltu että verta tulee tarpeeksi.

Mutta kyljessä on karvaton kohta ja sisällä kraaterit. Taikakoiramme siis on kertonut salaisen planeetan ulkomuodon ja näön.. Ajeli siis karvat haavojen lähistöltä ja kylki on aika rajun näköinen

Meillä tuli taas tuossa illalla kipukohtaus, mutta iskin kipulääkkeen nassuun ni heti olo helpottui toisella. Nyt on sitten poika riekkumiskiellossa, kun aina sen jälkeen alkaa kipuilla.
Onneksi on vielä yöksi kipulääkettä, saadaan kaikki nukuttua! Pitää kyllä huomenna tilata resepti apteekkiin, en tajunnut aamulla pyytää.


Mutta ainakin tämä päivä on mennyt 10+++++


Hienoa kuulla että santtunen voi hyvin! Meilläkin poika on kohtausten jälkeen hetken masentunut ja lenkillä alakuloinen, mutta se menee ohi ajan kanssa.

• Lähetetty: 19 Syys 2008 18:45
• Vastaa 

Koira on normaali! VUHUUUUU!!!!

Ai mistäkö sen tietää?

Noh... se riehuu. Kuin päätön kana. Se jahtaa kissaa (varmin merkki), se haukkui miehen pystyyn (toinen merkki) kun hää tuli töistä. se vetää lenkeillä ja ois innolla moiksimassa muita. se Komentaa mua Jne.. Siinä parit...

Toisaalta olo on HYVIN helpottunut, mutta tää päätön riehunta...

Ai niin, törmäsin alakerran naapuriin (hällä 4 koiraa, 2 x staffit, ja jotain perhoshaukkuja...) ja kysyin ohimennen onko hänellä tietoa naisesta 2 vinttipaskan kera? Juu olihan hänellä, osasipa jopa kertoa, että ongelmia on ollut ennenkin. Naisella ei ole kykyä hallita koiriaan, ja usein on jomikumpi tai jopa molemmat päässeet irti..
Lupasi tämä ystävällinen koiraihminen hankkia naisen tiedot minulle, jotta saadaan akka kuriin ja nuhteeseen.

VAU!

Mahtava fiilis. Että näinkin ihania naapureita on olemassa..

Tästä on mahtava jatkaa ....

• Lähetetty: 19 Syys 2008 21:44
• Vastaa 

Toivottavasti se ihminen koirineen todella saadaan kuriin. oon ite sitä mieltä ettei ole koirallakaan hyvä olla sellaisessa omistuksessa. Pienessä mielessäni jopa itse asiassa mietin, että onkohan koiria kohdeltu kovakouraisesti, jos niistä on tullut agressiivisia.
Ihanaa kuulla että nyt on ollut hyvä päivä. Minä taas eilen pääsin kehuskelemaan sillä miten hyvin santtu on voinut, no tänään totesin että sillä on taas kerran korvassa jotain tulehduksen poikasta. Grrr... ei kun vain antibioottitippoja korvaan. Kun nyt vain ei aiheuttaisi mitään muuta ongelmaa, kuten kohtauksia.