Foorumin etusivu Vastaa Tilastot Rekisteröidy Etsi Käyttäjälista

Sekarotuiset.net:in foorumi: Koulutus Toinen koira ja johtajuus???

Kirjoittaja Viesti

Meillä siis ennestään n. 1,5-vuotias narttu ja nyt kaveriksi tuli n. 4v. leikkaamaton uros.
Miten menee johtajuusasiat?
Narttu astuu urosta ja välillä uros vähän murahtaa ja silloin toinen lopettaa.
Lisäksi nartulla on paljon energiaa ja se härnää urosta usein. Uros on narttua lähes kaksikertaa isompi.

Pitääkö joskus mennä väliin?
Onko uros ylempänä kuin nuorempi narttukoira?

Lisäksi kaipaan vinkkejä kahden koiran taluttamiseen nätisti hihnassa.
Narttu, 20 kg, vetää paljon. Uros (30kg) taasen ei lähes lainkaan. Olisiko remminjakaja hyvä idea?

Muitakin vinkkejä kahden koiran kanssa elämisestä otetaan vastaan!

Kiitos!

Allekirjoitus: http://www.koira-apurit.net
http://www.pets.fi

Narttu koittaa alistaa urosta astumalla. Meillä on tyttö ja poika ja minulle aikanaan sanottiin, että ei saa mennä väliin, kun ottavat mittaa toisistaan. Asiassa kävi ikävä kyllä niin, että Aku oli ihan stressaantunut ja otin järjen käteen ja pistin homman poikki. Jos kerran minä olen pomo, niin ei muitten tartte tapella.
Nyt on kumpikin asian tilaan tyytyväisiä ja nahistelevat ihan "normaalisti".
En sitten tiedä onko tämä oikein, mutta meillä menee hyvin näin.

Allekirjoitus: Ainoa, joka aina kotiin tultua ottaa sinut riemulla vastaan, on oma ikävöivä koirasi.

Meillä on kaksi narttua, mutta samoilla linjoilla olen AkuNapun kanssa. Juoksujen aikaan, molemmilla samaan aikaan, oli tuijottelua ja murinaa, niin kyllä minä pistin pelin poikki. Noissa uhotilanteissa sitten on omasta mielestäni tärkeää, että siinä ei säälitellä ketään, eikä toruta toista enemmän kuin toista, "riitaan tarvitaan aina kaksi", pätee myös koirien kanssa, kertaakaan ei ole ollut sellaista tilannetta, että pärinät olisi alkanut ilman, että molemmat tavalla tai toisella olisi olleet mukana tilanteessa, vaikka meilläkin nuorempi luimistelee ja rauhoittelee tilannetta, sen käsken pois yhtä tiukasti kuin Metankin.

Hihnassa kulkemiseen ei sitten auta mikään muu kuin kouluttaminen, mitään oikoreittejä tuskin tässä asiassa on. Koulutus onnistuu varmemmin kun alkuun ulkoilutat koiran yksikseen, kun onnistuu näin, niin sitten vasta toinen häiriötekijäksi.

Allekirjoitus:

Kiitos vinkeistä!

Meillä tilanne se, että vanhempi uros koira ei oikeastaan välitä nartusta juuri lainkaan.
Narttu taas melkein kokoajan hyppii sen ympärillä. Pelkään, että uros stressaantuun liian leikkisästä
kaverista...

Allekirjoitus: http://www.koira-apurit.net
http://www.pets.fi

Kuten ylläkin on sanottu, ihminen päättää milloin tilanteet on ohi. Ihan kaikkiin mörinöihin ei tarvitse puuttua, mutta jatkuva toisen koiran ahdistelu ja kiusaaminen eivät yleensä johda mihinkään leppoisaan yhteiseloon.

Vaikka ihmiset ja koirat muodostavatkin eräänlaisen lauman, kyse ei ole mistään susista, joilla arvojärjestyksen määrää pitkälti sukulaisuussuhteet. Lisäksi ihmis-koira-laumasta kettuuntunut koira ei pääse poistumaan ja perustamaan uutta omaa laumaa, kuten susilaumoissa. Susilaumoissakaan harvemmin otetaan siis johtajanpaikkaa pois keltäkään, vaan nuoret urokset lähtevät laumasta pois. En sano, etteikö koiralaumoissa olisi arvosjärjestystä, sanon vaan että ne eivät ole susia, eivät käyttäydy kuin sudet, eivät ole yleensä sukulaisia keskenään ja sen myötä "antaa niiden itse selvittää välinsä" ei ole aina se toimivin vaihtoehto.

Allekirjoitus: Etelä-Suomen Seropit ry - harrastusyhdistys sekarotuisille koirille!
www.esseropit.net

Meillä kaksi urosta, vanhempi 5 vuotias ja nuorempi kohta kolme, Vanhempi Ei tule toimeen viearaiden urosten kanssa, mutta on silti aivan alistettu meidän nuoremmalle. Mitään tappeluita ei ole syntynyt, vaikka niitä pelättiinki, vanhemman koiran reagoinnista uroksiin. Murinaa saattaa tulla, esim jos, koirat ovat olleet erikseen lenkillä, Mutta minä puutun murinaan aina, se ketä toiselle ryppyilee, yleensä meidän nuorempi koira, joutuu heti eristykseen " laumastaan " ja tämä tempsii ainakin meidän. Toisaalta jos on uros ja nartu taloudessa, meillä ainakin ennen. oli niin että narttu oli pomo ja uros jäi nartun tallattavaksi, mutta periaatteessa niin sen kuuluukin mennä. mutta huolta pidin kumminkin aina että minä olen pomo ja he ovat allani.

Allekirjoitus:

Täältä minun kokemuksiani, vaikkei nyt niin hirveästi liity vanessan aloittamaan kysymykseen. Jos uusi koira tullut kotiin, ja alkaa arvojärjestyksen selvittäminen niin mielestäni se kumpi näyttää olevan vahvempi ja niskan päällä niin sitä yksilöä täytyy alkaa tukea koirajohtajuudessaan, todellakin sillä edellytyksellä että ihminen on aina korkeammalla kuin koira arvojärjestyksessä. Eli ensin ruoka ja rapsutukset ja palkinnot ja yleensäkin kaikki hyvä vahvemmalle, ja sitten vasta heikommalle. Näin kun näytetään heikommalle että ihmisenkin mielestä tämä toinen on heikointa korkeammalla alkaa heikompi harvoin uhmaamaan kumpaakin korkea-arvoisempaa. Tämä toimi kaverikoirankin kanssa, kun koirillamme oli aika usein vakavaksi yltyviä tappeluita. Matkustamme paljon yhdessä joten selvitys oli tärkeää. Koska koirat ovat tasavahvoja eikä kumpikaan ollut selvä pomo, asia vaan yksinkertaisesti päätettiin ihmisten kannalta loogisella tavalla eli hieman vanhempaa ryhdyttiin tukemaan, ja todella nopeasti tappelut loppuivat kun tämä junnu tajusi että me muut ollaan tämän vanhemman puolella näissä asioissa. Ikäeroa ei edes ollut paljon. Helpoksi tämän teki se että nuorempi on oma koira ja kun olen itse sille ehdoton pomo niin se ei minun päätöksiäni paljon kyseenalaista Tälläinen pitkä sepostus. EDIT: ja kun olin nuori niin meillä oli kaksi urosta, veljekset, ja siinä sitten kävi niin että kun pojat ryhtyivät selvittämään pomoa niin vanhempani tukivat aina heikompaa, sillä lopputuloksella että toinen piti myydä kun tappelut yltyivät niin pahoiksi eikä järjestys selvinnyt.Sitä äitini on harmitellut kun myöhemmin asian ymmärsi. Tällaisia kokemuksia.

Allekirjoitus:

Toki meilläkin Aku on "ykkönen". Aku saa aina ensin ruuan, pääsee minun jälkeeni ovesta ulos, saa ekat rapsutukset, jne. Napu on ihan tyytyväisenä odottanut vuoroaan. Mutta tuon toiselle vihoittelun lopetan minä ja kaikki elelevät sopuisasti onnellisena perheenä.

Allekirjoitus: Ainoa, joka aina kotiin tultua ottaa sinut riemulla vastaan, on oma ikävöivä koirasi.

Haa, tämä olikin erittäin hyvä herätys minullekkin, miten paljon omistaja voi vaikuttaa tuon järjestyksen syntyyn.. olen kyllä miettinyt sitä, että pitäisikö jompikumpi tervehtiä ensin ym.. Nyt ainakin tajusin tilanteen, ja täytyypä alkaa tässä tiukan johdonmukaiseksi jo nyt kun molemmat on vielä pentuja. Leikit on kokoajan rajumpia, enkä halua, että ikinä ottavat toisistaan TOSISSAAN mittaa, sen verran isoja ja tempperamenttisia koiria. Useinhan on niin, että narttu määrää, iästä tai koosta riippumatta (ei tietenkään aina ole näin..). (Tiedän pariskuntia, missä nuorempi perhoskoiranarttu määrää isoa sakemanni-urosta, ja vanhempi bordercollienarttu komentaa isompia uroksia).. Meillä narttu määrää, mutta uros yrittää päästä niskan päälle, koska on niin kovapäinen, ja on tullut meille ensin. Täytyypä tässä siis alkaa tukea narttua, että isommilta riidoilta vältytään.. KIITOSTA VAAN VALAISTUKSESTA!! ;)

Allekirjoitus: *Luca* *Nasu*

Vanessa: Narttu astuu urosta ja välillä uros vähän murahtaa ja silloin toinen lopettaa.
Tilannetta näkemättä ei voi varmaksi sanoa, mutta tekstisi perusteella uros vaikuttaisi olevan ylempänä kuin narttu.

Vanessa: Pitääkö joskus mennä väliin?
Riippuu miten raskaasti ottavat yhteen. Pientä kinailua ja kisailua koiraperheessä on ja pitääkin olla, ei kovin normaalilta kuullostaisi jos koirat vaan makaisivat kukin omassa nurkassaan ja eivät koskisi toisiinsa pitkällä tikullakaan. Jos nahistelu äityy tappeluksi asti, voit vetää rajan siihen mihin itsestäsi hyvältä tuntuu, ei laumassa kovin suuria kahakoita pitäisi olla.

Vanessa: Lisäksi kaipaan vinkkejä kahden koiran taluttamiseen nätisti hihnassa.
Narttu, 20 kg, vetää paljon. Uros (30kg) taasen ei lähes lainkaan. Olisiko remminjakaja hyvä idea?

Tähän tuskin auttaa muu kuin kouluttaminen. Täytyy jankata ja jankata että oppivat. Remminjakaja tuskin on kovin kätevä, jos toinen koirista vetää ja toinen ei. Silloinhan nyppäisy tuntuu molemmissa koirissa ja toiselle se on turha jos se ei kerta vedä. Ota mieluummin kaksi tavallista nahkahihnaa ja jos toinen vetää, sanot nimen, kieltosanan ja nyppäiset napakasti hihnasta Aluksi kannattaa käyttää koiria eri aikaan lenkillä, että saa tältä vanhalta kitkettyä vetämisen pois ja ettei tämä uusi ota mallia vanhasta..

Allekirjoitus: Elvis - jämtlanninpystykorva & suomenlapinkoira
Bella - kultainennoutaja, labradorinnoutaja & berninpaimenkoira
+ maatiaismirrit
Vastauksesi

  • Vain rekisteröityneet käyttäjät voivat lähettää foorumille viestejä. Kirjoita käyttäjätunnuksesi ja salasanasi ennen kuin lähetät viestin, tai rekisteröi itsellesi ensin käyttäjätunnus.
Paikalla on: 2 vierasta ja 0 jäsentä Eniten käyttäjiä paikalla: 84 (11 Maalis 2010 11:32)