Sekarotuiset.net

Motivointi.

Kun puhutaan pennun motivoimisesta, sillä tarkoitetaan sitä, että pentua yritetään saada innostumaan ja kiinnostumaan opetettavasta asiasta. Ilman motivointia pennun ja omistajan välille ei synny kontaktia, näin ei synny oppimistakaan.

Pentu, joka on motivoitunut, oppii, toimii halukkaasti ja jaksaa
harjoitella, vaikkei palkkaa tulisikaan joka onnistumisen jälkeen.
Motivaatioon vaikuttavat aikaisemmat kokemukset, mutta suurimmaksi osaksi motivaatio on synnynnäistä. Onnistumisien kautta pennun motivaatio tehdä haluttu asia kasvaa. Epäonnistumisien kautta vaikutus on päinvastainen, ja tällöin pentua pitää kannustaa.

Motivaatiota voivat lisätä myös ohjaajan vaatetus tai tutun noutokapulan mukaan ottaminen. Pennun motivaatioon vaikuttavat myös sukupuolivietit, ikä, aktiivisuus, ruuan saanti, ympäristö, sää, päivärytmi sekä eri aistien avulla saadut ärsykkeet. Tämän takia pennun kanssa kannattaa harjoitella eri
vuorokauden aikoina, eri sääolosuhteissa ja eri ympäristöissä.

Koiranpennun motivointi riippuu täysin tämän luonteesta. Ahneelle
persoonalle makupalat ovat hyvä keino lisätä motivointia, mutta aktiiviselle pennulle palkaksi käy leikkiminen. Joillekin yksilöille saattaa riittää kehut ja rapsutukset. Tärkeintä on nähdä, että pentu nauttii saamastaan palkasta.

Ohjaajan asenne on oleellinen seikka koiraa kouluttaessa, jos ohjaaja on täysillä mukana, niin pentukin innostuu helpommin. Jos taas ohjaaja on kärttyinen tai väsynyt, niin pentua ei välttämättä kiinnosta työskennellä hänen kanssaan. Tällöin on parempi jättää harjoitukset väliin, sillä ohjaajan tiuskiminen ei anna mielekästä pohjaa seuraavallekaan harjoituskerralle.

Kirjoittanut Farkkuli