Sekarotuiset.net

Miten koira oppii?

Oppimisella tarkoitetaan tiedon kokoamista ja tallentamista, mikä vaikuttaa pennun tulevaan käyttäytymiseen. Oppiminen auttaa myös pentua sopeutumaan paremmin ympäristöön erilaisissa olosuhteissa. Muisti voi olla lyhyt- tai pitkäkestoista. Tieto tallentuu pitkäkestoiseen muistiin, ja se voi kestää useita vuosia tai koko eliniän. Lyhytkestoinen muisti perustuu ääniaistimuksiin ja voi kestää useita minuutteja. Tiedon siirto pitkäkestoiseen muistiin vaatii pitkän havainnointiajan, useita minuutteja. Pennuilla on yksilöllinen ja vaihteleva kyky kytkeä erilaisia tapahtumia ja kokemuksia toisiinsa.

Kun haluat koiran, valitse pentu, joka on kasvanut kotioloissa, koska silloin se on tottunut ihmisten seuraan ja sisällä asumiseen, toisin kuin koiratarhoilla varttuneet pennut.

Pennun oppimiskyky on valtava, sillä se mukautuu vaivattomasti erilaisiin ympäristöihin oppien yhä paremmaksi oman lajinsa sekä ihmisten kielten tuntijaksi ja ymmärtävät myös näiden molempien eläinlajien eleitä ja ääniä. Koiranpennut oppivat kokeilemalla ja tarkkailemalla. Ne oivaltavat, että esimerkiksi kenkien pukeminen merkitsee ulos pääsemistä. Koirat oppivat koko elämänsä ajan, eivät vain silloin, kun haluamme niiden oppivan jotain. Sekä
mieluisat, että ikävät asiat opettavat koiralle aina jotain. Vanhakin koira oppii uusia temppuja ja tekeekin sen mielellään.

Koiranpentujen yksilölliset erot ovat valtavia. Yksilöiden oppimista ei voi verrata toisiinsa, ne eivät ole toistaan tyhmempiä, vaan niiden älykkyys saattaa olla suuntautunut eri asioihin. Oppimisälykkyyden erot näkyvät siinä kuinka monesti pennulle tarvitsee toistaa asia, jotta se ymmärtäisi kahden toisiaan seuraavan asian syy-seuraus – suhteen.

Oppiminen voi olla itseoppimista tai se voi tapahtua mielleyhtymien avulla. Pentu oppii ihmisten nimet, ruokailuun, ulkoiluttamiseen, metsästykseen, vaaraan sekä aggressiotilanteisiin liittyvät ilmaukset omistajan puheen sävyn, rytmin ja yksittäisten sanojen avulla.

Ilman erityistä itseoppimista pentu saattaa kehottaa ihmistä osallistumaan niihin toimintoihin, joita se normaalisti tekisi toisten koirien kanssa, eli ilman oppimisvaihetta se kehottaa ihmistä leikkimään kanssaan tuomalla lelun jalkojen juureen. Pentu saattaa oppia kiinnittämään omistajan huomion siihen ja leluun tökkimällä häntä kuonollaan tai raapimalla ihmistä jalallaan.

Tärkeitä rooleja pennun oppimisessa näyttelee yritys, erehdys, rangaistus sekä palkkio. Yrityksen epäonnistuminen on jo pennulle eräänlainen rangaistus ja onnistuminen taas palkkio. Pentu oppii, mutta se ei tietoisesti opettele eikä opeta. Mutta ihminen voi näitä periaatteita hyväksi käyttäen opettaa koiranpentuansa aktiivisesti. Ihmisen tulee ottaa huomioon, että pentu oppii tehokkaammin saadessaan palkkiota oikein tehtyään, mutta rangaistusta ei ole mielekästä käyttää opetuksessa, sillä rankaisemista ei tapahdu luonnossakaan.

Toiset koirat oppivat nopeammin, toiset hitaammin. Nokkelakaan koira ei kerrasta opi. Nopeimmat oppivat jopa kymmenestä kerrasta, tavallisesti oppimiseen tarvitaan 20 kerrasta jopa 100 toistoa ymmärtääkseen opetettavan asian.

Kirjoittanut Farkkuli