Sekarotuiset.net

Luonne-erojen huomioiminen koulutuksessa.

Koiran luonteeseen vaikuttavat yhteistyökyky, sosiaalisuus ja dominanssi.Eri roduilla on taipumusta eri ominaisuuksiin, mutta saman rodun sisältälöytyy myös paljon erilaisia persoonallisuuksia. Pennun luonteeseen vaikuttaa perinnölliset taipumukset, ympäristö, opetetut asiat sekä karttuneet kokemukset. Pennun luonnetta kuvastaa sen tekemä yhteistyö,
kuinka sisukkaasti pentu asettuu vastahankaan ja kuinka itsenäisesti se toimii.

Yhteistyökykyinen pentu haluaa olla omistajan kanssa yhdessä ja seurata tämän antamia ohjeita, se myös haluaa seurata omistajaansa joka paikkaan. Tällainen pentu tottelee kiellot helposti, mutta se myös luovuttaa helposti, jos jokin asia ei onnistu. Yhteistyöhaluinen pentu on riippuvainen omistajastaan ja siksi itsenäinen työskentely voi olla vaikeaa, koska se kaipaa jokaiseen asiaan ohjeistusta. Ulkona pentu on helppo pitää irti,
koska se pysyttelee omistajansa lähettyvillä ja antaa ottaa itsensä kiinni.Pentu, joka on kiinnostunut omistajastaan, on myös helppo kouluttaa. Tällaisen pennun luonteenpiirre on pehmeä. Tämän takia koulutuksessa on pyrittävä välttämään ikävät tilanteet.

Vastarintainen pentu on usein sisukas, ja rakastaa rajuja leikkejä.
Tällainen pentu osaa vastata uhkauksiin, eikä vaikeissakaan tilanteissa lamaannu. Kun pentua pidetään irti, se pysyy omistajansa lähettyvillä, mutta ei anna ottaa itseään kiinni. Pentu ei myöskään tottele automaattisesti, mutta jos se on motivoitunut, se tekee käsketyt asiat täsmällisesti ja napakasti. Vastarintaista pentua on usein kokemattoman omistajan vaikea kouluttaa. Kokeneen kouluttajan käsissä pentu toimii sisukkaasti ja
tarmokkaasti annetusta tehtävästä huolimatta.

Itsenäinen pentu keksii itselleen tekemistä, oli omistaja läsnä tai ei. Omat tavarat ovat sille tärkeitä. Se nukkuu usein erillään muusta laumasta ja on melko huomaamaton. Pentu oppii asiat nopeasti, mutta tottelee tavallisesti vain silloin, kun saa palkinnon. Itsenäinen pentu on vaikea pitää irti, koska se lähtee helposti omille teilleen. Tällainen pentu ei kuitenkaan tunne karkaavansa, koska omasta mielestään se vain ulkoilee itsekseen.
Itsenäinen pentu on vaikea kouluttaa ja omistajan onkin osattava olla tavallista houkuttelevampi, jotta herättäisi pennussa yhteistyöhalun.
Itsenäinen pentu on lemmikkinä helppo ja mutkaton, ja se kestää yksinoloaparemmin kuin muut.

Kirjoittanut Farkkuli